FRANKFURT/HELSINKI Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Se perustelee päätöstään sillä, että inflaatio eli hintojen yleinen nousu on edelleen liian nopeaa.
Käytännössä korkopäätös tarkoittaa sitä, että EKP hidastaa rahapolitiikan kiristämistä. Keskuspankki aloitti koronnostot viime kesänä hillitäkseen ennätyksellistä inflaatiota. Viimeisimmissä kokouksissaan EKP:n neuvosto on nostanut ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksiköllä eli korkojen nousuvauhti on tämänpäiväisen päätöksen myötä hidastunut.
Pääjohtaja Christine Lagardelta kysyttiin tiedotustilaisuudesta perusteluja korkojen nousuvauhdin hidastumiselle.
Hän vastasi, että kaikki EKP:n neuvoston jäsenet ovat valmiita ”taistelemaan” inflaatiota vastaan. Hän kuitenkin sanoi, että kokouksessa ilmaistiin erilaisia näkemyksiä.
– Kaikki olivat samaa mieltä, että koronnostoja tarvitaan ja toiseksi siitä, ettemme pysähdy ja kolmanneksi siitä, että meillä on vielä lisää tehtävää, Lagarde sanoi viitateen EKP:n inflaatiotavoitteeseen. EKP:n tavoitteena on kahden prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä.
Ekonomistien ja analyytikkojen yleisin arvio kokouksen alla oli, että ohjauskorot nousevat 0,25-0,50 prosenttiyksikköä. Korkopäätös oli siis odotuksien mukainen.
Laajimmin seurattu ohjauskorko on yliyön talletuskorko. Se nousee 3,25 prosenttiin. Liikepankkeja koskeva talletuskorko on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2008.
Onko korkojennousun loppu jo näkyvissä?
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde painotti tiedotustilaisuudessa, että keskuspankin on vielä tehtävä töitä eli toisin sanoin nostettava ohjauskorkoja inflaatiotavoitteensa saavuttamiseksi.
– Tämä on matka. Emme ole vielä perillä, Lagarde totesi.
Moni analyytikko tulkitsi korkopäätöstä niin, että korkotason huippu alkaa häämöttää ja nousuvauhti on tämänpäiväisen päätöksen myötä hidastumassa mahdollisesti pysyvästi.
– Nyt tehdyn korkopäätöksen jälkeen kynnys kovempiin koronnostoihin palaamiseen on erittäin korkealla ja siksi keskuspankki etenee jatkossa lähtökohtaisesti 0,25 prosenttiyksikön askelin, OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi kommentissaan.
Myös Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto näkee, että EKP tekee jatkossa pienempiä korotuksia.
– Näyttää siltä, että EKP etenee nyt pienemmin ja varovaisemmin askelin, mutta inflaatiopaineiden pitkittyessä koronnostojen lopettaminen seuraavaan kokoukseen tulee myös olemaan vaikeaa, Kuusisto arvioi viestipalvelu Twitterissä.
– Nostot eivät ole vielä tässä, mutta hiljalleen huippu lähenee myös euroalueella, pankkikonserni Nordean ekonomisti Kristian Nummelin taas kirjoittaa tviitissään.
Lagarde vastasi Ylelle: Emme voi tuoda helpotusta asuntovelallisten vaikeuksiin
Korkopäätöksen ennakoitiin olevan EKP:n neuvostolle vaikea. Tuoreimpien tietojen mukaan euroalueen talous hädin tuskin kasvaa. Samaan aikaan inflaatio on kuitenkin pysynyt edelleen sitkeän korkeana.
EKP:n korkopäätös tuntuu selkeimmin asuntovelallisten elämässä.
Keskuspankki ei suoraan päätä yleisimmän asuntolainan viitekoron eli 12 kuukauden euriborin tasosta, mutta ohjauskorkojen nosto ja odotukset keskuspankin liikkeistä heijastuvat siihen. Nyt 12 kuukauden euribor on jo noin 3,8 prosentissa.
Yle kysyi tiedotustilaisuudessa Lagardelta, miten EKP huomioi asuntovelallisten tilanteen nostaessaan ohjauskorkoja.
Lagarde sanoi, että keskuspankki on tietenkin tietoinen korkeiden lainanhoitokulujen kanssa kamppailevista eurooppalaisista.
– Suomesta Portugaliin, Baltian maista Espanjaan tilanne on se, että jotkut perheet kärsivät, Lagarde vastasi.
– Tämä on valitettavasti jotain sellaista, mihin emme voi tuoda helpotusta.
Lagarde painotti, että EKP:n tehtävänä on pitää huolta hintavakaudesta ja ohjauskorkojen nostaminen on pankin väline tähän. Hänen mukaansa parasta mitä EKP voi nyt tehdä on hillitä inflaatiota ja edesauttaa korkojen paluuta toisenlaiseen tasoon.
Juttua korjattu 15.25: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että yliyön talletuskorko nousisi 3,75 prosenttiin. Oikea luku on 3,25 prosenttia.