Ympäristöjärjestö WWF:n vapaaehtoiset aloittivat tiistaina Joutsenossa Kemiran tehtaan öljypäästöjen puhdistustyöt.
– Testaamme, mikä menetelmä toimisi täällä parhaiten. Käytämme imeytysmattoja ja imeytystyynyjä, ja öljyä voi myös yrittää kaapia pois veden pinnalta, kertoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki.
Kemiran Joutsenon lipeätehtaalta vuoti öljyä Saimaaseen Lappeenrannassa huhtikuun puolivälissä.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos on suojannut rantoja sekä puomittanut Kemiran tehtaan edustaa vuodon havaitsemisesta lähtien. Öljyä vuoti veteen noin 1100 litraa.
Niinimäen mukaan öljyn määrä on vähäistä, mutta vedessä on havaittavissa ohut kalvo. Veteen valunut muuntajaöljy on laadultaan kevyttä.
– Se tahraa vähemmän kuin raskaampi öljy, mutta on toisaalta vaikeampaa siivota luonnosta, Niinimäki sanoo.
Öljy aina haitallista
Työt alkoivat tiistaina Luhdanlahdessa, koska siellä öljyä on havaintojen mukaan eniten.
Niinimäki arvioi, että öljyä on alueella muutamia satoja litroja.
– Luhdanlahti on ruovikkoinen lahti. Öljyä on ruovikossa sisällä, kivissä kiinni ja ajelehtimassa, Niinimäki kertoo.
Luontoon päätynyt öljy on aina haitallista ympäristölle määrästä riippumatta.
Runsaina määrinä öljy vaikuttaa muun muassa eläinten lisääntymiskykyyn. Vaikutukset voivat myös olla hyvin pitkäkestoisia.
Linnut kylmettyvät
Linnuille öljy aiheuttaa ikäviä ongelmia.
– Kun lintu tahriintuu öljyyn, sen höyhenpuku ei kestä sitä, vaan lintu alkaa kylmettyä. Toistaiseksi öljyyntyneitä lintuja ei kuitenkaan ole havaittu tällä alueella, Niinimäki kertoo.
Vesilinnut eivät myöskään osaa varoa öljyä. Suuremmissa, esimerkiksi merellä tapahtuneissa öljyonnettomuuksissa on päinvastoin havaittu, että linnut hakeutuvat öljyisille alueille, koska niille ne näyttävät tyyniltä laskeutumispaikoilta.
Öljyn tahriman linnun voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että se käyttäytyy poikkeavasti. Lintu saattaa sukia erityisen paljon, sen lentäminen voi olla poikkeavaa tai käytös hermostunutta.
– Vesilinnut myös uivat silloin syvemmällä, koska höyhenpeite ei pidätä vettä normaalisti, Niinimäki kertoo.
Mikäli öljyn tahrimia lintuja havaitaan Saimaalla, niiden kiinniottaminen ja puhdistaminen tulee Niinimäen mukaan olemaan vaikeaa.
– Täällä linnut eivät öljyynny kovinkaan raskaasti, joten ne todennäköisesti pääsevät lentämään meitä karkuun. Pikkuhiljaa niiden terveys kuitenkin kärsii öljystä.
Työ jatkuu päivä kerrallaan
Ympäristöjärjestön vapaaehtoisia on paikalla Joutsenossa kymmenkunta. Heitä on mukana Lappeenrannasta, lähialueilta ja jopa Turusta saakka.
Niinimäen mukaan vapaaehtoiset ovat alueella päivä kerrallaan pelastuslaitoksen apuna niin kauan, kun työtä riittää.
– Jos työtä jatketaan useita päiviä, olisi erittäin hyvä, jos paikallista väkeä saataisiin aktivoitua yhä enemmän, Niinimäki sanoo.
Öljyntorjunta-alueelle on asetettu veneilykielto. Veneiden laskeminen Likosenlahden venesatamaan on kuitenkin mahdollista.
Työt jatkuvat Luhdanlahdelta eteenpäin tulevina päivinä.
Öljyvuodon torjunta alkoi Saimaalla huhtikuussa, jolloin järvi oli vielä jäässä. Katso, miltä torjuntatyöt näyttivät silloin ja mitä paikalliset asiasta ajattelivat: