19-vuotias kokkolalainen Iina Rantala on kuin kuka tahansa meistä. Hän kuuntelee kuulokkeilla musiikkia ja podcasteja joka päivä. Kuulokkeet saattavat olla korvilla useamman tunnin päivässä.
– Kuntosalilla pitää aina olla kuulokkeet korvilla, muuten tuntuu, että treeni menee pilalle. Kun kuuntelee omaa musiikkia, saa motivaatiota ja pääsee flowtilaan, hän sanoo.
Myös Rantalan työmatkat pyörällä taittuvat mukavammin musiikin rytmittäessä polkemista.
Kotona opiskellessaan hän hyödyntää keskittymistä parantavaa musiikkia, ja vastenmielisetkin kotityöt tulevat tehtyä huomaamatta podcasteja kuunnellessa.
– Tulee tunne, että on samalla tehnyt jotain hyödyllistä, kun kuuntelee podcasteja, Rantala sanoo.
Kuuloliitossa on huomattu kasvava ilmiö: kuulokkeilla kuuntelu on lisääntynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikissa ikäluokissa.
Myös etätyöt ovat lisänneet kuulokkeiden käyttöä. Mutta mitä se tekee kuulolle pitkällä aikavälillä?
Tutkimuksia asiasta on vähän, mutta Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijasen mukaan merkit viittaavat siihen, että kuulokekuuntelu lisää tulevina vuosina kuulovaivoja ja -vaurioita.
– Vaikka aina ei syntyisi kuulovammaa, kuulo voi alentua jatkuvasta melualtistuksesta. Myös tinnitus eli korvien soiminen on tosi yleinen ongelma tänä päivänä, ja se on lisääntynyt kuulokekuuntelun myötä.
Kuulontutkimuksia yksityisellä puolella tekevä Marita Isotalo Seinäjoen Kuulopisteestä arvioi, että kun aikaisemmin meluvammat syntyivät pääasiassa työperäisesti, seuraava sukupolvi kärsii kuulovammoista, jotka ovat peräisin vapaa-ajalta.
Korvien tinnitus on lisääntynyt
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että yli miljardi nuorta aikuista on riskissä saada kuulonalenema lisääntyneen vapaa-ajan melun ja varomattoman musiikin kuuntelun takia.
Tuloksista uutisoi The Washington Post syksyllä. Tutkijoiden mukaan moni 18–34-vuotias kuuntelee musiikkia tapahtumissa ja omilla kuulokkeilla kuulolle vahingollisen kovaa.
EU-komission selvityksistä käy ilmi, että yli tunnin mittainen kuulokkeilla kuuntelu päivittäin jo 89 desibelin voimakkuudella vaurioittaa kuuloa noin viiden vuoden kuluessa.
Tämä kuunteluaika kertyy helposti. Siksi huomion kiinnittäminen volyymiin on olennaista.
Asiantuntijoiden mukaan korkein suositeltu desibelitaso kahdeksan tunnin ajalle on 85 desibeliä, ja sekin on Kaijasen mukaan jo voimakasta melua.
– 85 desibeliä on esimerkiksi kovan liikenteen ääni. Olemme todella huolissamme siitä, että kokonaismelualtistus on kasvanut: elämme käytännössä jatkuvasti melun keskellä, Kaijanen sanoo.
Nuoret ovat erityisen huolissaan tinnituksesta, ja kysyvät onko korvien soiminen pysyvää ja voiko sitä hoitaa.
Sanna Kaijanen, Kuuloliitto
Viimeisten 4–5 vuoden aikana Kuuloliittoon on alkanut tulla yhä useammin yhteydenottoja nuorilta.
– He ovat erityisen huolissaan tinnituksesta, ja kysyvät muun muassa onko korvien soiminen pysyvää ja voiko sitä hoitaa. Tämäntyyppisiä kysymyksiä on tullut viime aikoina aika paljonkin, kertoo Kaijanen.
Kuulo heikkenee salakavalasti
Kuulo heikkenee yleensä pikkuhiljaa, ja siksi kuulonalenemaa on hankala itse huomata.
Kuulopisteeltä kuulontutkija Eira Autio suosittelee, että kuulontutkimuksessa käytäisiin jo ennen kuin kuulovaurio syntyy. Silloin voi havaita alkavan kuulonaleneman.
– Kuulon vaurioituminen kuulokekuuntelussa voi olla hidasta, ja riippuu siitä, millä voimakkuudella kuunnellaan. Jos musiikki alkaa olla yli 80 desibeliä, kuulo voi vaurioitua nopeammassa tahdissa, Autio sanoo.
Kuulovaurion ja tinnituksen voi saada myös yksittäisestä kovasta melukerrasta.
Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen muistuttaa kuulokekuuntelussa 80/90-säännöstä: kuulokkeilla kannattaa kuunnella maksimissaan 80 prosentin ääniteholla korkeintaan 90 minuuttia päivässä.
Jos vieressä oleva kuulee kuulokkeidesi läpi musiikin, silloin äänenvoimakkuus on liian kovalla.
Eira Autio, Kuulopiste
Hyvä muistisääntö on myös se, ettei naapuri kuule, mitä kuuntelet kuulokkeista:
– Jos vieressä oleva kuulee kuulokkeidesi läpi musiikin tai melkein jopa laulun sanat, silloin on äänenvoimakkuus liian kovalla, Eira Autio huomauttaa.
”Huonokuuloisuus räjähtää tulevaisuudessa käsiin”
Kuuloliitto pitää tärkeänä, että kuulokekuuntelun vaikutuksia tutkittaisiin enemmän. Vapaa-ajan melun riskeistä on tehty suomalaistutkimus vuodelta 2009, ja siinä todetaan jo hälyttäviä lukemia.
Jaana Jokitulpon tutkimuksessa todettiin, että Suomessa jopa viidenneksellä varusmiehistä on melun aiheuttama kuulovamma jo armeijaan mennessään, ja kuulolle haitallisen viikoittaisen kokonaismelualtistuksen saa kolmannes teini-ikäisistä ja viidesosa aikuisista.
Tämän tutkimuksen jälkeen vapaa-ajan melu ja kuulokekuuntelu ovat lisääntyneet merkittävästi.
Kuuloliiton toiminnanjohtajan Sanna Kaijasen mielestä myös nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää työtä pitäisi lisätä.
Kaijasen mukaan näyttää siltä, että meluvammoja syntyy tulevina vuosina yhä enemmän, koska nuorten melualtistus on lisääntynyt.
– Valitettavasti uskon, että nuorten kuulovammaisten osuus kasvaa, eli tulee joko kuulonalenemaa tai tinnitusta, Kaijanen sanoo.
Ikäihmisten joukossa huonokuuloisuuden ja kuulovammaisuuden ennakoidaan lisääntyvät merkittävästi lähivuosina.
– Huonokuuloisten osuus yhteiskunnassa tulee räjähtämään käsiin. Suomessa on noin 800 000 ihmistä, joilla on kuulonalenema. Muutaman vuoden sisällä ylitetään miljoonan raja, Kaijanen sanoo.
Huomio kuulokkeen laatuun ja istuvuuteen
Kuulokkeiden laadulla ja tyypillä on vaikutusta siihen, miten paljon kuuntelu rasittaa kuuloa.
Mitä laadukkaampi kuuloke on ja mitä paremmin se sulkee taustamelun ulkopuolelle, sitä hiljaisemmalla musiikkia voi kuunnella.
Myös kuulokkeen istuvuus on tärkeää: jos kuulokkeet vuotavat, musiikin voimakkuutta joutuu nostamaan.
Nappikuulokkeissa musiikki menee suoraan sisäkorvaan ja siksi kuppikuulokkeet voivat olla kuulolle lempeämmät.
Useimmat nappikuulokkeet eivät myöskään vaimenna ulkoääniä. Parhaiten vaimennusta antavat vastamelukuulokkeet tai tulppakuulokkeet.
Lisää: Katso uusin Yle Mix: Kuulokkeet vaaraksi korville?
Iina Rantala käyttää sangallisia kuppikuulokkeita. Hänen mielestään ne pysyvät korvilla nappeja paremmin ja muitakin hyötyjä on:
– Ne eivät blokkaa ulkopuolisia ääniä niin paljon. Kun tuolla pyöräilee, kuulee, mitä ympärilläkin tapahtuu. Salilla voi taas sitten äänenvoimakkuutta nostaa, Rantala sanoo.
Hän myöntää, ettei mieti kovinkaan usein, mitä seurauksia kovalla musiikin kuuntelulla voi olla.
– Mutta en nyt ihan liiallisuuksiin mene kuuntelun kanssa. Kuuloa pitää vaalia, koska menetettyä kuuloa ei saa takaisin. Pidän volyymin sillä tasolla, että kuulen hyvin, mutta se ei raasta korvia, Rantala kertoo.
Sen sijaan festareilla tai keikoilla hän ei käytä vaimentavia kuulokkeita tai korvatulppia.
Asiantuntijat muistuttavat, että korvat ja mieli tarvitsevat välillä täyttä hiljaisuutta. Sen on Rantalakin huomannut. Hiljaisuus löytyy omasta huoneesta.
– Joskus on jotain pientä kipuilua korvissa. Silloin pidän kuuntelussa taukoa ja menen hiljaisempaan tilaan, jossa ei olisi mitään melua.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 10.5. kello 23 asti.