Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Opiskelijat ottavat reippaasti enemmän opintolainaa kuin aikaisemmin, selviää Kelan tilastoista.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilainamäärä on yli kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa: vuonna 2010 opintolainaa otettiin keskimäärin 6 700 euroa, kun vuonna 2022 lainaa oli jo 22 660 euroa opiskelijaa kohden.
Valtion takaama raha on ollut nollakorkojen aikana halpaa.
Kasvua selittää osin opintolainojen kuukausimäärän korottaminen vuonna 2017. Maisterit valmistuvat tyypillisesti 6–7 vuodessa, joten viime vuonna valmistuneet ovat voineet nostaa suurimman osan opiskeluajastaan 650 euroa kuussa entisen 400 euron sijaan.
Ammattitutkinnon suorittaneilla mediaaniopintolaina oli viime vuonna 9 100 euroa, ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla 17 800 euroa. Nousua on sielläkin. Ammattikoulun käyneiden keskimääräinen laina on noussut vuodesta 2010 melkein kuusi tuhatta euroa ja ammattikorkeasta valmistuneilla 11 500 euroa.
Sama kehitys näkyy pankeissa. Nordean opintolaina-asiakkaiden lainataakka on noussut kolmessa vuodessa noin 9 000 eurosta 10 500 euroon. Nousua on 17 prosenttia.
– Nämä ovat keskimääräisiä lukuja ja yksilökohtaiset erot voivat olla isojakin, sanoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
Eli joillain opintolainaa on huomattavasti enemmänkin.
Kaikki pitäisi kuitenkin maksaa takaisin, ja vastavalmistuneella lainantarve voi pian kasvaa entisestään.
Oman asunnon hankintaan
Usein haave oman asunnon ostosta osuu samaan saumaan kuin opinnoista työelämään siirtyminen.
Iso opintolaina voi muodostua ongelmaksi asuntolainaneuvotteluissa.
– Kun stressitestaus tehdään asuntolainan nostohetkellä, niin keskimäärin tuo 1 500 euroa enemmän opintolainaa on maksukyvyn kannalta aina raskaampaa, elleivät sitten palkkatulot ole kasvaneet samassa suhteessa, Pajala sanoo.
Stressitestaus tarkoittaa, että lainanhakijan kaikki tulo- ja menovirrat käydään läpi ja katsotaan, riittävätkö rahat vielä elämiseen, jos kaikkien lainojen korot nousevat kuuteen prosenttiin.
Opintolainasta on Suomessa sanottu perinteisesti, että se on ilmaista lainaa. Yleisen korkotason noustessa reippaaseen tahtiin näin ei todellakaan enää ole.
– Ei sellaista ole olemassakaan kuin ilmainen laina. Vaikka jostain asiasta sanotaan, että se on huokeaa, niin emme kuitenkaan enää elä 1970-lukua, jolloin inflaatio ja palkkainflaatio maksoivat lainat pois, Pajala sanoo.
Korko onkin äkkiä 4–5 prosenttia
Opintolainalle saa toki pitkän maksuajan, peräti 30 vuotta. Korko on opintojen päättymisen jälkeen tyypillisesti 12 kuukauden euribor.
Tällä hetkellä 12 kuukauden euribor on vajaat neljä prosenttia. Sen päälle tulee vielä marginaali, joka on tavallisesti noin 0,5 prosenttia. Opintolainan kokonaiskorko liikkuu silloin 4–5 prosentin välillä.
Oletetaan, että opintolainaa on esimerkiksi 30 000 euroa, joka olisi tarkoitus maksaa pois vajaassa 10 vuodessa. Pajala laskeskelee, että pääoman lyhennyksestä ja korosta voisi kertyä maksettavaa nelisen sataa euroa kuussa.
– Siihen jos ajatellaan vielä asuntolainan lyhennys ja vastike päälle, niin se on monelle vaikeaa.
Tietysti on aloja, joilla jo alkupalkka on mukavanpuoleinen. Esimerkiksi lääkärit, juristit, ekonomit tai insinöörit pärjäävät lyhennystensä kanssa todennäköisesti helpommin kuin vastavalmistuneet varhaiskasvatuksen opettajat.
Yhtälö on luonnollisesti täysin toinen, jos asuntoa on hankkimassa pariskunta, joka jakaa kustannukset.
Silti Pajalan mukaan velkaantuminen opintojen aikana voi vähintäänkin siirtää unelmaa omasta asunnosta tulevaisuuteen.
Ensimmäinen työpaikka voi olla esimerkiksi osa-aikainen, tai siitä maksetaan matalampaa palkkaa kuin kokeneemmille. Samaan aikaan opintolainan lyhennykset ovat jo alkaneet.
– Voi olla haasteita saada asuntolainaa, varsinkin jos ei ole aikaisemmin avannut ASP-tiliä, Pajala sanoo.
Voi käydä niin, että stressitestissä paljastuu, ettei yhtälö kerta kaikkiaan toimi eikä lainaa heru. Lainanhakija ei pystyisi maksamaan asuntolainaa ja opintolainan lyhennyksiä sekä omaa elämistään, puhelinlaskuja, nettiä ja niin edelleen.
Opintolainahyvitys kannustaa valmistumaan
Opintolainojen tuotepäällikkö Atte Ylä-Mattila OP:stä näkee, että opintolaina harvoin kaataa unelmaa omasta asunnosta.
Opintolainojen tyypillinen 10 000–30 000 euron haarukka on ainakin Helsingissä vielä melko pieni summa verrattuna asuntojen hintoihin.
– Isompi vaikutus sillä on siihen, minkälaiset unelmat ovat realistisia. Toki lainan määrä vaikuttaa, mutta myös se, kuinka paljon opintojen ohella on saanut säästettyä, Ylä-Mattila sanoo.
Opintolainan tarkoitusperä on Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mielestä edelleen kannatettava: laina mahdollistaa monelle mahdollisimman nopean valmistumisen toiveammattiinsa, josta saatavalla palkalla laina maksetaan pois.
Kelasta painotetaan, että korkeakouluopiskelijoiden opintolainahyvitys on erinomainen kannustin. Jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa, Kela voi maksaa opintolainahyvityksenä jopa kolmasosan opintolainasta.
Eniten opintolainaa nostetaan Helsingissä, missä elinkustannukset ovat isoimmat. Vuonna 2022 helsinkiläisillä opiskelijoilla opintolainan mediaanimäärä oli 14 400 euroa.
Onko sinulla opintolainaa ja haaveilet asunnon ostosta? Auta meitä jutun teossa ja kerro kokemuksesi oheisella lomakkeella.
Vastausten kerääminen on nyt päättynyt. Kiitos kaikille vastanneille.
Voit keskustella aiheesta 11.5. kello 23:een saakka.