Talousvaikeudet kuormittavat koko perhettä. Vanhempien ylivelkaantumisella on vaikutuksia myös lapsiin.
Suomen mielenterveys Mieli ry:n tuoreen tutkimuksen mukaan ylivelkaantuminen heikentää koko perheen mielenterveyttä.
Ylivelkaantumiseen johtavat varsin monenlaiset polut, tietää tutkimuksen projektipäällikkö Janette Vesterinen.
– Tavallisia syitä tylivelkaantumiseen ovat esimerkiksi kohonneet elinkustannukset, ero, työttömyys tai sairastuminen, Vesterinen luettelee.
On yleistä, että ylivelkaantuneet vanhemmat kokevat mielialaoireita, unettomuutta, häpeää ja epätoivoa sekä voimakasta stressiä.
Velkaantuneiden vanhempien vastauksissa korostui tarve pärjätä ilman muiden apua.
– Vanhemmat kokivat, että apua on vaikea hakea, palvelujärjestelmä on sirpaleinen ja jonot pitkiä. Vanhemmilta puuttui myös tietoa, mistä apua kannattaisi hakea, Vesterinen sanoo.
Vesterinen toivoo, että yhteiskunta pystyisi jatkossa vastaamaan paremmin talousvaikeuksista kärsivien perheiden tarpeisiin. Tämä vaatii perheiden palvelujen kehittämistä.
Helka Beltin tie ulos velkakierteestä kesti vuosia
Varhaisemmalle tuelle on iso tarve.
Ylivelkaantuneet vanhemmat hyötyvät keskusteluavun ja talousneuvonnan lisäksi myös vertaistuesta.
Eroasiantuntija Helka Belt tietää kokemuksesta, miten talousvaikeudet voivat vaikuttaa perhe-elämään.
– Jäin vauvan kanssa yksin, kun itse erosin 22-vuotiaana. Yksinhuoltajana, eronneena ja opiskelijana rahatilanne oli hyvin heikko. Aloin ottaa paljon lainoja ja velkaa, Belt sanoo.
Opiskeluiden ja äitiyden ohella töiden tekeminen ei ollut hänelle vaihtoehto.
– Laskut ja velkojat alkoivat jännittää. Stressi nousi ja yleinen vointini alkoi mennä huonoksi.
Belt opiskeli itselleen uuden ammatin ja sai toisen lapsen. Kesti kuitenkin pitkään, ennen kuin hän sai niin hyväpalkkaisen työn, että lainoja oli varaa maksaa takaisin.
Belt ei juurikaan kertonut velkakierteestään muille.
– Häpesin sitä. Samalla otin lisää lainaa, että tietynlainen elintaso silti säilyi ja pystyin käymään silloin tällöin esimerkiksi ulkona.
Kukaan ei tarjonnut apua
Beltin mukaan talousasioista ei yksinkertaisesti puhuttu. Raha-asiat eivät tulleet puheeksi esimerkiksi neuvolassa, eikä nuori äiti tiennyt, mistä apua voisi hakea.
Nyt Belt on päässyt jaloilleen. Se oli kuitenkin pitkä tie. Talousvaikeudet helpottivat lopulta kovalla työllä ja säästämällä.
Beltille oli tärkeää ajatus siitä, ettei lapsi kärsisi äidin köyhyydestä.
– Kun lapsi kasvoi, niin mitään hankintoja, harrastuksia tai matkoja en voinut lapselleni antaa. Kyllä se väkisinkin vaikutti häneen, vaikka sitä välttelin.
Nyt jo täysikäinen lapsi on jälkikäteen kiitellyt äitiään, että rahaongelmista myös puhuttiin suoraan.
Belt toivoo, että ammattilaiset rohkaistuisivat kysymään myös rahasta.
– Esimerkiksi neuvolassa tai missä vaan, missä vanhemmat tapaavat eri ammattilaisia, voisi kysyä raha-asioista siinä missä vaikka parisuhteen tilasta. Vain sillä, että asioista puhutaan, niistä saadaan normaaleja ja turha häpeä asian ympäriltä häviää.
Asiantuntijatkaan eivät kuitenkaan aina halua ottaa raha-asioita esille, koska rahasta puhuminen ja kysyminen ei ole heillekään helppoa.
– Kysyminen voisi kuitenkin olla ratkaisevan tärkeää, jotta velkakierre saataisiin katkaistua ajoissa ja velkaantunut pääsisi auttavien tahojen pariin, Belt korostaa.
Mieli ry:n tutkimuksen mukaan ne velkaantuneet, jotka olivat kokeneet tulleensa kohdatuiksi palveluissa, kertoivat saaneensa merkittävästi apua.
Lisäksi sosiaali- ja diakoniatyöntekijöiden tai talous- ja velkaneuvojien inhimillisyys ja ymmärtäväisyys loi turvallisuutta ja motivoi velkojen selvittämiseen.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 9. toukokuuta kello 23 asti.