Kello on 21.30, ja aurinko on juuri laskenut.
Kamerat on viritetty valmiiksi turvallisen välimatkan päähän kohteesta.
Nyt tarvitsee vain odottaa hiljaa.
Viisitoista minuuttia myöhemmin puussa näkyy pieni liike. Liito-orava kurkistaa kolonsa suulta, mutta päättää mennä vielä hetkeksi takaisin sisälle.
Kuluu vielä minuutti, ja orava tulee ulos kolostaan. Se jää pienelle oksalle hetkeksi tarkkailemaan ympäristöään, kiipeää sitten puunrunkoa ylös ja katoaa latvustoon.
Tämän näytelmän todistaminen on harvojen herkkua, mutta luontoharrastaja Janne Salomerelle lähes jokapäiväistä. Hänen lähimetsässään asuu liito-orava. Eläin, josta kaikki ovat kuulleet ja lukeneet, mutta jonka vain harva on omin silmin nähnyt.
Salaperäinen liito-orava kuuluu maamme vaikutusvaltaisimpiin eläimiin, vaikka lajin edustajille ei kukaan ole tainnut muistaa tätä kertoa.
Poliittinen eläin viihtyy urbaanissa Helsingissä
Miksi juuri liito-orava on se eläinlaji, johon liittyy niin paljon poliittisia ja ristiriitaisia merkityksiä? Tielinjauksia ja rakennushankkeita on mennyt uuteen uskoon liito-oravahavaintojen vuoksi. Ja koska lajia on vaikea nähdä, usein havainnoksi riittää pelkät papanat.
Taustalla on kuitenkin poikkeuksetta rutkasti kansalaisaktiivisuutta, lakiosaamista ja byrokratiaa, Salomeri sanoo.
– Mediassa voidaan esimerkiksi otsikoida, kuinka papanat pysäyttivät projektin, mutta todellinen syy suunnitelmien tyssäämiseen voi olla projektin puutteelliset suunnitelmat, jotka rikkoisivat toteutuessaan lakia. Rakennuttaja voi siis hissukseen yrittää rikkoa lakia, toivoen että kukaan ei moista huomaisi, hän sanoo.
Syytön luontokappale saa Salomeren mukaan helposti hankalan otuksen leiman: liito-orava keskeytti sitä ja esti tätä. Taustalla olevat syyt ovat kuitenkin aina otsikoita moniulotteisempia.
Laji ei ole niin harvalukuinen kuin usein luullaan. Viimeisin arvio liito-oravien populaatiokoosta Suomessa on vuodelta 2006, ja silloin määräksi arvioitiin 143 000 naarasta. Arvioon sisältyy huomattavan paljon epävarmuutta, sillä tarkan yksilömäärän arviointi on vaikeaa.
Asian voi kiteyttää näin: Liito-oravia on Suomessa kohtalaisen paljon, ja ne viihtyvät urbaaneissakin ympäristöissä. Lajille sopivien metsien määrä ja pinta-ala kuitenkin vähenee koko ajan. Tämän vuoksi liito-oravakanta on pienentynyt lyhyessä ajassa merkittävästi ja sen arvioidaan pienenevän rajusti lisää lähitulevaisuudessa. Liito-orava luokitellaan Suomessa tällä hetkellä vaarantuneeksi.
– Uhanalaisuusluokitus perustuu siihen, että vaikka niitä saattaa olla lukumääräisesti paljon, populaatio on arvioitu pieneneväksi, sanoo Luonnontieteellisen museon vieraileva tutkija Sanna Mäkeläinen.
Lajin elinympäristöt kutistuvat erilaisten rakennus- ja maanmuokkausprojektien myötä, mutta toisaalta juuri näihin projekteihin liito-orava voi osaltaan vaikuttaa.
Liito-oravan lisääntymis- ja levähtämispaikkojen hävittäminen on Suomessa lailla kielletty. Kielto koskee yhtä lailla yksityisten kuin julkisten tahojen omistamia metsiä.
– Jos liito-orava löytyy jostain merkityksellisestä paikasta, kaavan tai hankkeen edistäminen voi tyssätä siihen, Mäkeläinen tiivistää.
Poikkeuksellinen laji, jolla on närkästynyt ilme
On tavallaan sääli, että liito-oravasta on niin vaikea puhua pelkkänä luontokappaleena. Kun liito-orava mainitaan, keskustelu tuppaa politisoitumaan ja kääntymään kohti rahaa, infrahankkeita ja EU-direktiivejä.
Luontoharrastaja Janne Salomerelle tämä on tuttu tilanne. Hänelle liito-orava on ensisijaisesti hieno luontokappale ja todiste ympäröivän luontoalueen monimuotoisuudesta. Salomeri muistuttaa, että liito-oravan esiintymisalueilla, maasto ja metsä ovat tyypillisesti muutenkin monimuotoisia.
– On vanhaa puustoa, lahopuuta, lehti- ja havupuita. Voisi melkein sanoa, että tällainen alue tulisi suojella ihan muutenkin.
Myös tutkija Sanna Mäkeläinen tietää hyvin, kuinka herkkä puheenaihe liito-orava on. Hänelle liito-orava näyttäytyy ensisijaisesti kiinnostavana, monella tavalla poikkeuksellisena eläinlajina.
– Ne ovat sympaattisia oravia, joista jo pelkkä liikkumistapa tekee hyvin poikkeuksellisen.
Mäkeläisen havaintojen mukaan liito-oravat ovat melko reippaita ja aktiivisia, vaikka niitä usein kuvaillaan aroiksi ja vetäytyviksi. Tutkimustyön yhteydessä hän on kiinnittänyt huomiota myös erityiseen pikkuseikkaan.
– Niillä on usein tietynlainen, ehkä vähän sellainen närkästynyt ilme.
Ehkä ne siis ymmärtävät vaikutusvallasta ja infrahankkeista enemmän kuin me ihmiset arvaammekaan.
Juttua on muokattu 22.5. klo 9.25. Videon teksteissä liito-orava kantaa kuvaava virke päivitetty mutoon: Suomessa arvioidaan olevan jopa yli 100 000 liito-oravaa.
Voit keskustella aiheesta 20.5.2023 kello 23:een saakka.