Suomi komeilee ykkösenä EU-komission polttoaineiden tuoreimmassa toukokuun alun hintalistauksessa. Täällä 95 bensiini maksaa 1,943 euroa litralta eli selvästi eniten. Tanska ja Ranska tulevat seuraavana.
Yleensä listauksen kärjessä on ollut Tanska, mutta kevään aikana yhä useammin Suomi.
Dieselin hinnassa Ruotsi on puolestaan pitänyt kärkisijaa hallussaan jo pidempään. Diesel maksoi Ruotsissa 1,862 euroa litralta. Suomi tulee toisena 1,832 eurolla litra.
Kärkeä pitävät naapurimaat erottuvat muista, sillä kolmanneksi kalleimmassa Italiassa dieselistä pitää maksaa selvästi vähemmän eli 1,680 euroa per litra.
– Hiukan yllättävää. Toki Suomi on kärkikolmikossa ollut ennenkin, mutta ei yleensä kärjessä, sanoo liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta.
Bensan hinnassa roimasti yli puolet veroja
Isoja eroja maiden välillä selittävät monet syyt, Kalenoja muistuttaa ensimmäiseksi.
– On hyvä muistaa, että EU-maiden välillä palkkatasot, ostovoima ja talouskasvu vaihtelevat hyvin paljon ja siksi on selvää, että esimerkiksi Itä-Euroopassa ja Baltiassa polttoaineiden hinnat ovat edullisempia.
Mutta Suomen kärkisijan pääsyy on tuttu eli verotus.
Bensiinin ja dieselöljyn verotus koostuu valmisteverosta eli polttoaineverosta sekä arvonlisäverosta.
– Meillä on tällä hetkellä Euroopan korkein bensiinin verotaso ja se nostaa hintaa. Yleensä bensiinin verotus on ollut korkeampaa esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa, mutta tällä hetkellä verotaso on korkein Suomessa. Monissa maissa on tehty energiakriisin takia muutoksia polttoaineveroihin kuluttajien ostovoiman parantamiseksi ja kuljetuskustannusten alentamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa alennettiin fossiilisten polttoaineiden valmisteveroa, sanoo Kalenoja.
Komission EU-maiden listauksessa bensiinin hinnasta keskimäärin 51 prosenttia on veroa. Suomessa bensiinin vero-osuudeksi saatiin 57 prosenttia. Dieselin hinnasta veroa on 47 prosenttia, mikä vastaa EU:n keskiarvoa.
Myös polttoaineisiin lisättävä uusiutuvien jakeluvelvoite vaikuttaa hintaan.
Suomessa ostovoimaa korjaava liike tehtiinkin viime vuonna verojen sijaan laskemalla uusiutuvien jakeluvelvoitetta. Alennettu taso on voimassa vielä tämän vuoden.
Yksi selitys Suomen kärkisijaan löytyy juuri uusiutuvien jakeluvelvoitteesta. Se ei vaikuta niin suoraviivaisesti kuin verotus.
– Jakeluvelvoite on yksi hintaan vaikuttava seikka, koska uusiutuvien veroton hinta on fossiilisia kalliimpi. Meillä jakeluvelvoite oli 20 prosentin kieppeillä, mutta sitä alennettiin viime ja täksi vuodeksi, mikä on alentanut bensiinin ja dieselin hintaa.
Jakeluvelvoite vaikuttaa bensiinin hintaan, vaikka sitä täytetään pääosin uusiutuvilla diesellaaduilla. Kalliimpia uusiutuvia voidaan sekoittaa dieselin sekaan ilman sekoitusrajaa. Jakelijat kohdistavat kuitenkin lisäkustannusta myös bensiinin pumppuhintaan, koska jakeluvelvoite kohdistuu liikennepolttoaineiden myytyyn kokonaismäärään.
Jakeluvelvoite on nyt 13,5 prosenttia, mutta sekin on monia muita maita korkeampi.
– Monissa maissa ei ole kansallista jakeluvelvoitetta. EU edellyttää, että jäsenmaat lisäävät uusiutuvien polttoaineiden osuutta 14 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Koska Suomella ja Ruotsilla on EU:n asetuksessa määritelty kovat liikenteen päästövähennystavoitteet, jakeluvelvoitetta on ollut kansallisesti välttämätöntä nostaa, sanoo Kalenoja.
Autoala kehottaa malttiin jakeluvelvotteen laskuaikeissa
Nyt Ruotsi aikoo alentaa jakeluvelvoitteensa EU-minimiin. Suomessa vuodenvaihteessa häämöttävä jakeluvelvoitteen korotus on saanut perussuomalaiset esittämään samaa alennusta myös tänne.
Lue lisää: Bensan hintaan piti tulla vuodenvaihteessa 20 sentin korotus, mutta nyt tilanne voi muuttua
Autoala näkee jakeluvelvoitteen alentamisessa tai noston jäädyttämisessä riskejä.
– Olisi toivottavaa, että hallitus ei tekisi juuri nyt kauaskantoisia ratkaisuja jakeluvelvoitteesta. Hinnannousua hillitsevät toimenpiteet olivat erittäin tarpeellisia vuosi sitten, kun litrahinnat kävivät 2,5 eurossa. Markkina on kuitenkin tasaantumassa. Ei siis pitäisi tehdä mahdollisesti ylikorjaavia toimenpiteitä, Kalenoja sanoo.
Huolta lisäävät seuraukset.
– Jakeluvelvoitteen alentaminen johtaisi siihen, että Suomi ei tulisi saavuttamaan päästötavoitteitaan ja siitä tulisi, esimerkiksi päästöoikeuksien ostamisen takia, vaikeasti ennakoitavissa olevia kustannuksia.
Parempi keino Kalenojan mukaan olisi liikutella veroja.
– Jos halutaan pitää kiinni kunnianhimoisesta jakeluvelvoitteesta, niin yksi vaihtoehto olisi laskea uusiutuvien polttoaineiden veroastetta. Se alentaisi selvästi pumppuhintaakin.
Nihkeyttä polttoaineiden veronalennuksiin voi tosin aiheuttaa se, että polttoaineverot tuottavat valtion vajaaseen kassaan miljarditolkulla rahaa.
– Tieliikenteestä kerättävät polttoaineverot olivat vuoden 2022 päivitetyssä talousarviossa 2,8 miljardia euroa, sanoo Kalenoja.
Suomen bensalitra kalleimpien joukossa myös koko maailmassa
Suomessa bensa maksaa paljon myös maailmanmitassa.
Globalpetrolprices.com sivuston mukaan maailman kalleinta bensiiniä eli lähes 2,70 euroa litralta maksetaan Hongkongissa. Halvinta puolestaan öljymaa Venezuelassa.
– Venezuela on kriisimaa, jossa ostovoima on heikko. Lisäksi se on öljyntuottajamaa. Sieltä se selitys löytynee. Tiheästi asutun Hongkongin kallista hintaa voi selittää välillisten verojen yleisesti korkea taso sekä halu vähentää ohjausvaikutuksella liikenteen määrää ja yksityisautoilua, veikkaa Kalenoja.
Voit keskustella aiheesta 14.5. klo 23 saakka.