Metsähallituksen Luontopalvelut on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa muodostanut työryhmän, joka tarkastelee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tulevien vuosien suunnitelmia saamelaisten näkökulmasta.
Työryhmä toimii Akwé: Kon -toimintamallin mukaisesti. Akwé: Kon -toimintamalli edistää saamelaisten asemaa eli alkuperäiskansa voi osallistua itseään koskevien tai heihin vaikuttavien hankkeiden tai suunnitelmien kaikkiin vaiheisiin. Näin perinteinen tieto, innovaatiot ja käytänteet tulevat osaksi suunnitteluprosessia. Hankkeiden ja suunnitelmien haitalliset vaikutukset alkuperäiskansalle tunnistetaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa.
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on parhaillaan käynnissä hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys, joka linjaa esimerkiksi, minne Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa rakennetaan jatkossa retkeilyreittejä ja missä puolestaan rajoitetaan liikkumista. Hoito- ja käyttösuunnitelma on voimassa 10–15 vuotta.
Visioita tulevaisuudesta on kerätty toista tuhatta
Tähän mennessä näkemyksiä kansallispuiston tulevaisuudesta on kerätty sidosryhmätilaisuuksissa, kaikille avoimissa tilaisuuksissa ympäri kansallispuistoa ja nettikyselyllä, johon tuli yhteensä 1 100 vastausta.
Työryhmän työskentely kestää siihen asti, kunnes hoito- ja käyttösuunnitelma saadaan valmiiksi. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston uusi hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu vuoden 2024 puolella.
– Nyt perustetun työryhmän avulla haluamme varmistaa, että alueen saamelaiskulttuuri tulee varmasti huomioiduksi uudessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa, maankäytön erityisasiantuntija Ilkka Vaara Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo tiedotteessa.
Saamelaisten näkemyksiä suunnitteluun tuovan työryhmän puheenjohtajaksi valittiin tällä viikolla Maritta Stoor-Lehtonen.
– Kansallispuiston saamelainen historia on tärkeä tuntea. Ainutlaatuista aluetta pitää suojella ja säilyttää tuleville sukupolville, Stoor-Lehtonen painottaa tiedotteessa.
Lue lisää Lapin uutisia. Kuuntele ja katsele sisältöjämme Yle Areenassa.