Läheltä piti, ettei kaarinalaiselta Pauliina Laaksoselta jäänyt tärkeä kutsu huomaamatta.
Postilaatikkoon oli kertynyt mainoksia, ja niiden joukossa valkoinen Mannerheimin lastensuojeluliiton kuori, joka sekin oli päätyä paperikeräykseen muiden mukana.
Anoppi oli onneksi vieressä ja kehotti tarkistamaan kuoren sisällön.
– Sitten tulikin itku, kun ymmärsin mistä on kyse! Olen vieläkin häkeltynyt, tulee kyyneleet silmään, että tällainen arvokas asia kuin äitiys otetaan Suomessa huomioon näin upealla tavalla. Meillä on ihana kotimaa!
40-vuotias Pauliina Laaksonen on nuorin Suomen Valkoisen Ruusun ensimmäisen luokan mitalin kultaristein sunnuntaina palkittavista äideistä. Helsinkiin lähtee koko perhe tueksi, vaikka itse tilaisuuteen Säätytalolle pääsee vain kaksi avecia – aviomiehen lisäksi kutsusta hoksauttanut anoppi.
Vuonna 2018 Pauliina Laaksosen äitienpäivä oli kovin toisenlainen kuin tänä vuonna tulee olemaan.
Tarkoitus oli lähteä mökille viettämään äitienpäiväviikonloppua, kun perjantaina selvisi syy perheen melkein 5-vuotiasta Frans-poikaa koko kevään piinanneelle päänsärylle.
Lääkärit olivat epäilleet migreeniä, mutta silmälääkäri löysikin merkit vielä vakavammasta. Rajujen päänsärkykohtausten aiheuttajaksi paljastui pahanlaatuinen aivokasvain.
– Silmälääkäri kehotti menemään mökin sijasta TYKSiin. Sille tielle me sitten jäimme. Frans leikattiin saman tien, lauantaiaamuna. Pitkä leikkaus, kymmenen tuntia. Se oli pitkä odotus, mutta odotus palkittiin. Silloin sain sellaisen äitienpäivälahjan, että Frans selvisi.
Pilkahduksia normaalista lapsuudesta rankkojen syöpähoitojen keskellä
Tieto aivokasvaimesta oli sokki, eikä Pauliina Laaksosella ole oikeastaan vieläkään muuta muistikuvaa kuin murhe omasta lapsesta.
Varmuutta ei ollut pojan selviämisestä, toimivatko hänen raajansa leikkauksen jälkeen, kykeneekö hän esimerkiksi nielemään.
Onneksi kaikki kääntyi hyvin.
– Hän on nykyään terve poika, ja koulussa tälläkin hetkellä. Olemme erittäin kiitollisia Suomen terveydenhuollosta, kiittelee Laaksonen.
Toipuminen raskaan leikkauksen jälkeen on ollut luonnollisesti pitkä taival. Käveleminenkin oli harjoiteltava uudelleen.
– Tulimme rollaattorilla kotiin, mutta hän sanoi haluavansa pyöräillä. Isä oli, että mitä ihmettä, kysytään äidiltä lupa. Sanoin, että kokeillaan jos poika kerran haluaa, ja ollaan tukena ja turvana. Kaksi päivää, ja vietiin rollaattori takaisin TYKSiin!
Sytostaattihoidot kuitenkin saivat lapsen huonoon kuntoon.
– Hän oli kuin lipputanko, laiha ja kalpean valkoinen. Mutta siinäkin yritettiin niitä ilon hetkiä luoda. Kuusi viikkoa oli aina yksi sytostaattijakso, ja yksi viikko oli aina hyvä viikko. Silloin halusimme antaa hänelle niin sanotun normaalin lapsuuden.
”Tämän kylän lapset ovat meille aina tervetulleita”
Perhe asuu maalla Kaarinan Littoisissa, ja parempina jaksoina Frans saattoi nauttia normaalista lapsuudesta kaksi vuotta nuoremman pikkuveljensä Maxin, sekä paljon laajemman ystäväpiirin kanssa.
Pauliina Laaksonen järjesti syöpälasten perheille yhteistä tekemistä aikana, jolloin vieraita ihmisiä oli pakko vältellä infektioriskin takia.
– Meidän perheessä on tärkeä juttu, että annetaan myöskin muille. Tämän kylän lapset ovat meille aina tervetulleita. Meillä kun on maatila, paljon tilaa temmeltää, niin kaikki saivat kesällä tulla meille, kun vaan vointi oli lapsella sellainen. Annettiin mahdollisuus, että tänne vaan kaikki iloitsemaan niinä viikkoina kun pystyy!
Lapset kirmasivat niin jalkapallon kuin kanojenkin perässä, ja Laaksonen huomasi, kuinka lasten ilon näkeminen oli muillekin vanhemmille merkityksellistä.
Sunnuntaina hänet palkitaan Säätytalolla tuon ilon tuomisesta muiden elämään rankkojen aikojen keskellä. Laaksonen tietää palkinnon ehdottajasta vain sen, että asialla on kaarinalainen yhdistys.
Aiemmin kiireistä työelämää eläneelle Pauliina Laaksoselle lapsen vakava sairastuminen oli herätys. Hän sanoo tärkeintä olevan, että lapsella on hyvä olla tässä maailmassa.
– Äitiys on minun elämäntehtäväni. Ja kyllä se on maailman paras tehtävä.
Voit keskustella aiheesta 14. toukokuuta kello 23 asti.