Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Liverpoolissa selvisi Euroviisujen voittaja: Ruotsin Loreen, joka voitti viisut jo toiseen kertaan. Suomi sai viisuhistoriansa toiseksi parhaan tuloksen kun Käärijä eli Jere Pöyhönen oli toinen.
Loreen sai kaikkiaan 583 pistettä, Käärijä 526 pistettä. Suomi oli yleisöäänien perusteella selkeä suosikki, kaikkiaan 18 maata antoi Käärijälle täydet pisteet – Loreenille puolestaan kukaan ei antanut täyttä pistepottia. Ammattilaisraatien antamissa pisteissä Loreen voitti, niistä 15 antoi täydet 12 pistettä hänelle. Suomi sai kahdelta ammattilaisraadilta täydet pisteet.
Suomi sai yleisöpisteitä yhteensä 376 ja Ruotsi 243, ammattilaisraadeilta taas Ruotsi sai yhteensä 340 ja Suomi 150 pistettä. Suomen saama yleisöäänimäärä on viisuhistorian toiseksi suurin.
Euroviisujen virallisten somekanavien kommenttiosioissa moni on kritisoinut nykyistä pistejärjestelmää, jossa yleisön äänten painoarvo on noin puolet ja ammattilaisraatien noin puolet lopullisesta pistesaaliista. Moni kokee, että tuomaristoilla on liian suuri valta lopulliseen tulokseen.
Tiktokissa leviävät hastagit #justiceforfinland ja #canceljuryvote, ja Twitterissä on noussut uudestaan keskustelu siitä onko Loreenin kappale plagiaatti. Keskustelupalstoilla on pohdittu myös, paljonko Loreenin aiempi viisuvoittajabiisi Euphoria vaikutti ammattilaisraateihin tai oliko ruotsalaisbändi Abballa jotain vaikutusta tulokseen. Abban viisuvoitosta kun tulee 50 vuotta ensi vuonna.
Myös norjalaisten euroviisufanien järjestö Eurovision Norway arvostelee kilpailun pisteidenlaskutapaa epäoikeudenmukaiseksi.
Viime vuoden raatilainen: draamankaaren vuoksi juryt ovat tärkeitä
Yle teki erikoislähetyksen viisuista tänään, missä käytiin läpi viime yön finaalia eri kulmista.
Suomalaisen levy-yhtiö Ranka-kustannuksen Riku Pääkkönen oli viime vuonna mukana Suomen ammattilaisraadissa. Hän näkee, että ohjelman draamankaaren vuoksi raadit ovat tärkeitä, ja juryjen ammattilaiset arvioivat kappaleita ja esityksiä eri näkökulmasta mitä yleisö.
– Saimme Euroopan yleisradiounioni EBU:lta tarkat kriteerit, joiden perusteella esityksiä arvioidaan. En usko, että kriteerit vaihtuvat vuosittain, koska ne ovat sellaisia kriteereitä, joita pitäisi aina katsoa kun arvioidaan musiikkiesitystä ja ammattitaitoa sen taustalla.
– Siellä paikalla on poliisi valvomassa, etteivät raatilaiset keskustele keskenään. Kaikki tekevät siis päätökset omillaan ja sitten ne ynnätään yhteen. Ja esimerkiksi viime vuonna äänet jakautuivat raadin sisällä.
Pääkkönen kertoo, että saman esityksen saamat isot erot raatipisteissä johtunevat musiikkikulttuureiden eroista. Esimerkiksi hän oli arvioinut ennen viisuja, että Cha cha cha ei välttämättä vetoa Itä-Euroopan raateihin.
Ylen euroviisutoimittaja Ville Vedenpää kommentoi Liverpoolista, että pisteiden jako on puhututtanut sielläkin ja eri maiden viisutoimittajat olivat lehdistökeskuksessa käyneet sanomassa, että Käärijä oli kisan oikea voittaja.
– Pitäisikö sitä muuttaa esimerkiksi niin kuin UMK:ssa on, että olisi 25 prosenttia tuomariäänet ja 75 prosenttia yleisön äänet. Kun monissa kisoissa yleisön suosikki ei ole ollut se voittaja.
Ruotsissakin aihe on ollut esillä. Suorassa lähetyksessä vieraillut Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen kertoi, että lehtijutuissa oli kirjoitettu aiheesta.
– Jutuissa todettiin, että ei ole hyvä malli, että juryt tykkäävät Ruotsista ja kansa Suomesta. Että se korostaa sitä, että tämä on tällaista teollista tuotantoa ja että täällä tiedetään, miten voittajakappaleita tehdään.
Voit katsoa koko erikoislähetyksen tästä:
Voit keskustella aiheesta 15.5.2023 kello 23:een saakka.