Hammashoidon jonot ovat pitkät Etelä-Karjalassa – hammastarkastukseen usean kuukauden odotus

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hammaslääkäriaikojen kysynnän kasvua selittää esimerkiksi se, että vanhuksilla on nykyään entistä useammin omat hampaat suussa.

Mirja Mälkiäinen kertoo kokemuksistaan hammashoitoon jonottamisesta ja miksi hän siirtyi yksityiseltä julkiselle puolelle. Video: Kare Lehtonen / Yle
  • Tanja Hannus
  • Mikko Mykkänen

Luumäkeläinen Hanna-Mari Väkevä on tuonut lapsensa hammashoitoon Lappeenrantaan. Hän on ollut tyytyväinen Luumäellä saamaansa hammashoitoon, eikä ole kokenut jonojen olleen kovin pahoja.

Hanna-Mari Väkevä
Luumäkeläinen Hanna-Mari Väkevä toi lapsensa Lappeenrannan hammashoitolaan. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Lappeenrantalainen Mirja Mälkiäinen sen sijaan on joutunut jonottamaan pidempään saamaansa aikaa.

– Olisinko loppuvuodesta varannut ajan. Aika pitkään jonotin, mutta ei minua haittaa, koska tämä on tarkastusaika, Mälkiäinen sanoo.

Mirja Mälkiäinen päätti eläkkeelle jäädessään siirtyä yksityisen hammashoidon piiristä julkiselle. Hänen tarkastusaikansa oli nyt ensimmäinen julkisella hammashoidolla.

Muutaman kuukauden jono

Aikuisen hammashoidon tutkimusajan saa tällä hetkellä Etelä-Karjalassa 4–5 kuukauden päähän. Pienemmissä kunnissa hoitoon pääsee hieman nopeammin kuin Lappeenrannan, Imatran tai Luumäen toimipisteissä.

– Ajanvaraus tarjoaa potilaille yleensä ensimmäistä vapaata aikaa. Asiakas voi päästä hoitoon nopeammin, jos hän pääsee liikkumaan ja käy esimerkiksi säännönmukaisesti työssä toisessa kunnassa, sanoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtavan ylihammaslääkäri Maarit Natunen.

Lappeenrannan keskushammashoitolan ulko-ovi
Etelä-Karjala ei ole hammastarkastusjonojensa kanssa yksin, sillä jonot ovat pitkät kaikkialla Suomessa. Kuvassa Lappeenrannan keskushammashoitola. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Yhä useammalla omat hampaat suussa

Lappeenrannan hammashoidossa aikuisten kiireettömien tutkimusaikojen kysyntä on noussut viime vuoteen verrattuna yli 30 prosentilla. Koko Etelä-Karjalan alueella nousua on yli 20 prosenttia.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtavan ylihammaslääkärin Maarit Natusen mukaan kysynnän kasvua selittää se, että vanhuksilla on nykyään entistä useammin omat hampaat suussa. Samalla hampaattomien osuus on vähentynyt.

Toinen kysynnän kasvua lisäävä tekijä on viime vuonna voimaan tullut lakimuutos, minkä takia julkiset suun terveydenhuollon maksut luetaan potilaiden maksukattoon. Maksukaton ylittyessä maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle pääsääntöisesti maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka.

Yksityisten hammaslääkäriasemien hinnankorotukset kasvattavat myös asiakkaan omavastuuta.

– Vanheneva ja eläköityvä väestö haluaa tulojen pienentyessä myös aiempaa useammin julkiseen hammashuoltoon, Natunen lisää.

Läskedrycker på rad i ett snabbköp
Maarit Natunen kehottaa ihmisiä kiinnittämään huomiota sokerin kulutukseensa. Sokerin kulutus on viime vuosina ollut edelleen kasvussa. Kuvituskuva. Kuva: Yle / Ester von Weissenberg och Ella Henrichson