Rovaniemeläisen kerrostaloyhtiö Tukkihaminan varastoon kasatut yhdeksän uppopumppua ja kymmenien metrien sykerö vesiletkua jäänevät pian tarpeettomiksi. Suomen pahimpiin tulvariskialueisiin kuuluva Rovaniemi rakentaa viimein pysyviä tulvasuojauksia, joihin näillä näkymin kuuluu myös vyötärön korkuinen tulvamuuri Kemijoen rantaan.
Tukkihaminan asukkaat ovat helpottuneita, olihan muuri heidän toiveensa. Tulvakeväänä 2020 taloyhtiö joutui kiireellä rakennuttamaan hiekkavallin suojakseen.
– Niin massiivista ja työlästä projektia en todellakaan haluaisi olla montaa kertaa toteuttamassa, taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana tuolloin toiminut Tarja Suopajärvi sanoo.
Tulvamuuri on osa laajaa suunnitelmaa, johon kuuluu sekä pysyviä että tilapäisiä rakenteita. Ensimmäinen työmaa on jo käynnissä Pulkamontiellä. Uusi katuosuus rakennetaan niin korkealle, että katu toimii tarvittaessa tulvavallina estäen ojia pitkin nousevan veden leviämisen. Kesän aikaan läheisyyteen nousee myös erillinen tulvapenger.
– On jo aikakin, että Rovaniemellä lähdetään liikkeelle. Tulvarakenteita on niin pitkään yritetty edistää, toteaa vesitalousyksikön päällikkö Arto Seppälä Lapin ely-keskuksesta.
Rovaniemen kaupunki ajoi pitkään Kemihaaran tulva-allasta, joka olisi säästänyt kaupungin kustannuksilta. Hanke kaatui lopullisesti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja jo seuraavana vuonna joet muistuttivat itsestään. Yli vahinkorajan noussut tulva keväällä 2020 aiheutti kaupungille paljon kiireistä työtä ja puolen miljoonan euron kulut.
Alavilla mailla tulvan vaara
Tulvasuojauksia on yleissuunnitelmassa hahmoteltu kaikkiaan 13 miljoonan euron edestä. Suunnittelupäällikkö Aku Raappana kertoo, että niitä on tarkoitus toteuttaa sitä mukaa kun kadun tai puistoalueen remontti olisi muutenkin edessä. Myös Lainaanrannassa muuri on osa ranta-alueen isompaa uudistusta pyöräbaanoineen.
– Ensisijaisesti suojaamme kaupungin kohteita sekä niitä alueita, joissa suojauksella saavutetaan eniten hyötyjä, Raappana sanoo.
Pulkamontien terveyskeskus on yksi tärkeistä kohteista. Se saa suojaa, kun suunniteltu kadun korotus ja sulkulaitteet Halvarinrannassa toteutuvat.
– Olisi vaikea ajatella, että terveyskeskuksesta alettaisiin evakuoida vuodeosastoja tulvan tieltä, Raappana toteaa.
Suojarakennelmat on mitoitettu kerran sadassa vuodessa toistuvan suurtulvan varalle. Suojauksista hyötyvät rakennukset ovat viime vuosituhannella valmistuneita. Sen jälkeen tulvakartat ovat tarkentuneet ja rakennusmääräykset Rovaniemelläkin kiristyneet niin, että talo täytyy rakentaa tuon tulvakorkeuden yläpuolelle ja jättää vielä puoli metriä väliinkin.
Tulville alttiiseen, alavaan ja veden ympäröimään Saarenkylään kaavoitetaan ja rakennetaan taloja yhä, myös Pulkamontien molemmin puolin. Naapuritontit tosin voivat rakennusmääräysten seurauksena olla hyvinkin eri korkeudella.
Satoja taloja ilman tulvavakuutusta
Kerrostalo Tukkihamina tuskin saisi enää rakennuslupaa rannan tuntumaan. Keväällä 2020 pikavauhtia talon suojaksi rakennutettu hiekkavalli pumppujärjestelyineen maksoi taloyhtiölle 20 000 euroa. Ilman sitä vesi olisi päässyt hissikuiluun ja lämmönjakohuoneeseen.
– Meille olisi siinä tapauksessa syntynyt kymmenien, ellei satojen tuhansien eurojen lasku. Se olisi maksettu osakkaiden kukkarosta, Suopajärvi sanoo.
Tulvavakuutusta taloyhtiölle ei ole myönnetty, koska 60-vuotias talo on tulvariskialueella. Sama tilanne on sadoilla rovaniemeläisillä kiinteistöillä.
Pysyvät tulvasuojaukset auttavat osaa omakotiasujista, mutta eivät kaikkia. Vesi voi nousta myös monesta suunnasta; joen rannalta tai muuta kautta ojia pitkin. Kaupungin rakennelmien jälkeenkin kiinteistön omistajille jää vielä huolehdittavaa.
Kevättulvat voivat ilmastonmuutoksen myötä muuttua entistä vuolaammiksi, koska lumimäärien on ennustettu kasvavan Kemijoen ja Ounasjoen valuma-alueilla. Toki myös vesipitoisuus, kevään lämpötilat ja vesisateet vaikuttavat tulvan suuruuteen.
“Mieluummin pinnoittaisin kaupungin katuja”
Pulkamontien jälkeen Rovaniemellä on tarkoitus siirtyä Lainaanrantaan, Halvarinrantaan ja Saaren koulun sekä päiväkodin suojaukseen. Rakennussuunnitelmat katujen korotuksista, pumppaamoista ja väliaikaisista aidoista ovat työn alla, mutta rahoituspäätökset tarvitaan vuosittain. Valtion tuki on yleensä kattanut puolet tulvasuojausten kustannuksista.
Lainaanrannan rakennelmien rahoituksesta päätetään ensi vuoden budjetin yhteydessä. Tukkihaminan kellarivarastossa pidetään pumput ja letkut toistaiseksi tallessa.
– Siltä varalta, että tulee vielä joku härdelli. Mutta jos pysyvä ratkaisu saadaan, ne voidaan iloisesti antaa jollekin, joka tarvitsee, lupaa Tarja Suopajärvi.
Takaputaan rannalla Saarenkylässä asuvan Markku Valolahden puolesta väliaikaiset suojaukset olisivat jatkossakin riittäneet. Hän ei pidä pengerrysten rakentamista ja katujen korotuksia kovin järkevänä ja kustannustehokkaana rahan käyttönä.
– Pinnoittaisin mieluummin kaupungin katuja ja teitä kuin pistäisin rahaa vallin rakentamiseen sadan vuoden päästä tulevaa tulvaa vastaan.
Itse hän toi keväällä 2020 kaivurin pihaan siltä varalta, että nurmikolle pitää alkaa pystyttää tulvavallia. Vesi jäi lopulta korkeussuunnassa noin 40 sentin päähän kivijalasta.
Kaupungin kunnossapitoinsinööri Marko Rautio arvelee, että moni pitää hanketta hulluna nyt, kun joki huilaa rauhassa eikä tulvasta ole Rovaniemellä tietoakaan. Kolme kevättä sitten tilanne oli toinen.
– Silloin huudettiin, että miksi kaupunki ei ole tehnyt mitään.
Toukokuussa 2020 vielä isommalta tulvalta pelasti se, että ennustettuja rankkasateita ei tullutkaan.