Avunannosta perussuomalaisten vaalipäällikön Pekka Katajan murhayritykseen tuomittu Juha Kalevi Lindroos (s. 1979) on saanut valitusluvan korkeimmalta oikeudelta.
Heinäkuussa 2020 kaksi miestä ilmestyi Katajan kotiovelle ja hyökkäsi tämän kimppuun. Toinen hyökkääjistä hakkasi Katajaa päähän vasaralla niin rajusti, että Kataja sai vakavia vammoja ja menetti tajuntansa.
Vaasan hovioikeus ei löytänyt näyttöä siitä, että Lindroos olisi ollut mukana hyökkäyksessä. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että Lindroos oli mukana rikoksessa avunantajan roolissa. Lindroos tuomittiin kuuden vuoden vankeusrangaistukseen avunannosta murhan yritykseen ja törkeään kotirauhan rikkomiseen.
Korkein oikeus myönsi Lindroosille rajoitetun valitusluvan. Korkein oikeus katsoo, että hovioikeudessa on tullut selvitetyksi se, mitä Lindroos teki. Arvioitavana korkeimmassa oikeudessa on se, onko Lindroos menettelyllään syyllistynyt rikoksen avunantoon ja jos on, minkä rikoksen avunantoon hän on syyllistynyt. Lisäksi valituslupa myönnettiin Lindroosin vahingonkorvausvelvollisuuteen.
Korkeimman oikeuden mukaan valituslupaa on mahdollista laajentaa asian jatkokäsittelyn aikana.
Puolustus epäili hovioikeutta esteelliseksi
Valituslupahakemuksessaan Lindroos vaati myös, että korkein oikeus kieltää tai keskeyttää hovioikeuden tuomion täytäntöönpanon ja palauttaa asian hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Lindroosin valituslupahakemuksen laatinut asianajaja Ari Nieminen kirjoittaa hakemuksessaan, että asiassa on aihetta epäillä, että hovioikeuden kokoonpanolla on asiaa ratkaistessaan ollut ennakkoasenne.
Pekka Katajan murhayrityksen motiivi kietoutui sekä käräjä- että hovioikeuden mukaan olennaisesti perussuomalaisten entisen Jyväskylän kaupunginvaltuutetun Teemu Torssosen kohteluun puolueen sisällä.
Lindroosin valituslupahakemuksen mukaan sama hovioikeuden kokoonpano hylkäsi samaan aikaan Teemu Torssosen valituksen toisessa asiassa.
Lindroosin mukaan tämän jutun käsittely on saattanut vaikuttaa hovioikeuden kokoonpanon mielikuviin niin, että se on haitannut Lindroosin asian puolueetonta käsittelyä.
Korkein oikeus ei kuitenkaan myöntänyt valituslupaa väitetyn esteellisyyden osalta.