Laadunvarmistusjohtaja Subrata Mishra on työskennellyt IT-asiantuntijana Suomessa 12 vuotta. Tuona aikana intialaisten määrä Suomessa on moninkertaistunut.
Mishra aikoo viettää Suomessa myös loppuelämänsä ennen kaikkea siksi, että hänen perheensä viihtyy täällä niin hyvin.
– Työn ja vapaa-ajan tasapaino, elämänlaatu jonka Suomi tarjoaa... minun kokemukseni mukaan sitä ei tarjoa mikään muu maa.
Juuri perhe on intialaisille kaikkein tärkein asia, kertoo myös konsultti Mittal Mehta, joka on asunut Suomessa kymmenen vuotta.
– Kun työskentelin Mumbaissa, työmatkaan saattoi kulua kolme tuntia. Täällä elämänlaatu on aivan toista, ja jää aikaa perheelle ja vapaa-ajalle, Mehta sanoo.
Intialaiset IT-alan ja hoitotyön ammattilaiset ovat nyt erittäin haluttuja eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Intia on maailman runsasväkisin maa, jossa asuu nuori kansa.
Lisäksi maassa on hyvä koulutus ja IT-ala on nuorten keskuudessa muodikas.
Subrata Mishra itse on opiskellut jo kolme tutkintoa, kaupalliselta ja IT-alalta. Hän suorittaa parhaillaan uutta teknistä tutkintoa Helsingin Metropoliassa.
– Intialaiset suurkaupungit kuten Bangalore ja Chennai ovat tietotekniikan hubeja. Niissä on kansainvälisiä IT-yrityksiä joka kadulla. Nuoret näkevät niiden menestyksen ja haluavat alalle, Mishra selittää.
Suomessakin intialaisten määrä on kääntynyt selvään kasvuun. Heidän osuutensa kaikista maahanmuuttajista on jo kolmanneksi suurin venäläisten ja ruotsalaisten jälkeen.
Suomessa pärjää englannilla
Suomeen ja muihin länsimaihin intialaiset lähtevät joko koulutuksen, työn tai rakkauden perässä, Mittal Mehta kertoo. Hän itse kuuluu viimeiseen ryhmään.
Mehta tuskin olisi Suomessa ilman puolisoaan. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen tyytyväisenä perheensä yrityksessä Mumbaissa, eikä hänellä ollut mitään aikeita lähteä Intiasta.
Sitten hän tutustui mieheensä, joka tapaamisen aikaan oli käymässä kotimaassaan Intiassa. Parin naimisiinmenon jälkeen Mittal muutti puolisonsa perässä Suomeen.
Mehta työskentelee suuressa kansainvälisessä konsulttiyhtiössä Capgeminissä, jonka Suomen konttoreilla työskentelevistä jo noin 20 prosenttia alkaa olla ulkomaalaisia.
Mishraa ja Mehtaa yhdistää se, että he eivät puhu sujuvaa suomea. Kumpikin kertoo pärjänneensä hyvin myös englanniksi.
– Nyt tyttäreni on suomalaisessa päiväkodissa. Jo aiemmin kielikursseja läpikäyneenä olen motivoituneempi oppimaan suomea yhdessä hänen kanssaan, Mehta sanoo.
Länsimaat hyötyvät Intian koulutuksesta
Eri maiden houkuttelevuutta maahanmuuttajien silmissä on pohdittu viime aikoina paljon etenkin Saksassa, joka pyrkii digitalisoitumaan mahdollisimman nopeasti laahattuaan vuosikausia esimerkiksi Suomea jäljessä.
DIW-talousinstituutin tutkimusjohtaja Alexander S. Kritikos piipahti vastikään Helsingissä kertomassa kansainvälisestä työvoimakilpailusta Saksalais-suomalaisen kauppakamarin tilaisuudessa.
Saksa yrittää rekrytoida kynsin hampain juuri intialaisia osaajia, koska Intiassa on oikeanlaista osaamista.
Intian väkiluku kasvaa, ja se kouluttaa paljon nuoria etenkin IT-alalle. Tästä Eurooppa ja Saksa hyötyvät.
– Näin on, koska Intia ei itse pysty pitämään kaikkia korkeasti koulutettuja ja antamaan heille hyviä työpaikkoja, Kritikos sanoo.
Ongelma on, että suurin osa intialaisista menee Yhdysvaltoihin tai Kanadaan.
– Vertailussa Yhdysvaltojen kanssa Euroopan työvoiman houkuttelu sujuu todella huonosti. Tulevaisuuden kehityksen turvataksemme meidän on tultava houkuttelevammaksi ja pian, Kritikos painottaa.
Eikö ole moraalitonta haalia työntekijöitä köyhästä Intiasta, jolloin osaamista vuotaa länsimaihin?
Ei ole, Kritikos vastaa. Ensinnäkin on parempi, että ihminen saa työpaikan kuin se, että hän voisi jäädä Intiassa kokonaan vaille työtä.
– Toiseksi, jos Intialla olisi tarvetta, se voisi kyllä pitää osaajista nykyistä paremmin kiinni. Kolmanneksi Intia hyötyy muuttoliikkeestä, kun länsimaihin muuttaneet lähettävät rahaa kotiin tai kun he muuttavat takaisin kotimaahansa kokeneempina, Kritikos luettelee.
Yksi suurimpia ongelmia on hänen mukaansa se, että Euroopassa on paljon ihmisiä, jotka pelkäävät maahanmuuttoa. Päättäjien tehtävä olisi käydä aiheesta nyt yhteiskunnallista keskustelua ja selittää ihmisille, miten tärkeästä asiasta on kysymys.
Nyt julkisessa maahanmuuttokeskustelussa keskitytään turvapaikanhakijoihin. Diskurssia pitää muuttaa.
– Meillä ei ole täällä tarpeeksi ihmisiä, jotka voisivat vastata tarpeisiimme työmarkkinoilla, ja tarvitsemme nyt korkeasti koulutettujen ihmisten maahanmuuttoa enemmän kuin koskaan ennen, Kritikos sanoo painokkaasti.
Englantia kannattaisi korostaa
Subrata Mishran mielestä Suomen vahvuus muihin maihin verrattuna on se, että täällä kansainväliset osaajat pärjäävät myös englanniksi. Hän kertoo siitä ajatuksiaan tämän jutun pääkuvana olevalla videolla.
Ulkomailla Suomen ”kaksikielisyyttä” ei hänestä tunneta; että elämäänsä voi elää myös englanniksi.
– Puhun kaikkialla englantia, enkä ole saanut koskaan valitusta siitä, että en puhu suomea. Never, ever, ever, Mishra korostaa.
– Ranskassa ja Ruotsissa törmäsin siihen, että minulle ei haluttu puhua englantia. Suomessa – en koskaan. Joskus ihmiset eivät tiedä joitain sanoja, mutta sitten he guuglaavat sen, ja auttavat aina.
– Tätä Suomen englanninkielisyyttä kannattaisi hyödyntää myös Suomen houkuttelevaksi tekemisessä.
Mishra lähti alunperin ulkomaille samalla tavalla kuin intialaiset usein, työnantajan komennukselle. Ensin tie vei Indonesiaan, sitten Tanskaan, Ruotsiin, Ranskaan ja lopulta Suomeen.
Vaikka suomalaiset puhuvat mieluummin englantia kuin esimerkiksi ruotsalaiset tai ranskalaiset, kirjoitetussa kielessä englanti on lapsipuolen asemassa.
– Kun lukee elintarvikkeiden tuoteselosteita tai mitä tahansa esitteitä, Ruotsissa ne on käännetty aina toisena kielenä englanniksi. Myös Ranskassa toinen kieli on englanti. Mutta Suomessa se on ruotsi, Mishra sanoo.
Asia on hänen mielestään hyvin tärkeä maahanmuuttajan näkökulmasta. Siksi hänen mielestään Suomessa kannattaisi pohtia englannin kielen nostamista viralliseksi kieleksi.
Se mikä intialaiset erottaa suomalaisista IT-alan työntekijöistä on erikoistuminen. Juuri ”syvä” erikoistuminen on nyt kovassa huudossa suomalaisilla teknologian työmarkkinoilla.
Tämä ei tarkoita, etteivätkö suomalaiset olisivat Mishran mielestä erittäin kovia osaajia.
– He hallitsevat kokonaisuuksia ja osaavat monta asiaa. Intialaiset taas ovat voineet työskennellä yhden prosessin osan parissa koko kymmenen vuoden uransa ajan, jolloin heille on kehittynyt siinä huipputaidot.
”Maksan elämänlaadusta mielelläni veroja”
Mishran mielestä Suomen vahvuuksia ovat englannin kielen levinneisyyden lisäksi sosiaaliturva, terveysjärjestelmä, rikosten vähäinen määrä ja ilmaisunvapaus.
Suomessa on yksinkertaisesti helpompi olla paikallista kieltä taitamaton ulkomaalainen kuin monessa muussa maassa.
– Kun kävelen ulkona yhdeltä yöllä, ei tarvitse pelätä oikeastaan missään. Suomessa ei ole sellaisia alueita, Mishra sanoo.
Hän kertoo saaneensa kyselyjä Suomesta myös muilta intialaisilta, jotka ovat esimerkiksi saaneet työtarjouksen Intiassa suomalaiselta yritykseltä.
– Vastaukseni on aina: ”Kannattaa muuttaa, jos haluat hyvän elämän. En olisi itse täällä, jos tämä ei olisi hyvä paikka.”
Mishran mielestä myöskään IT-alan palkat Suomessa eivät häviä muille Euroopan maille.
– Tietysti, jos haluaa rikastua, niin sitten Suomi ei ehkä ole oikea paikka. Mutta ihmiset ovat erilaisia, ja itse maksan mielelläni veroja siitä, että saan hyvän elämänlaadun, Mishra sanoo.
Voit keskustella aiheesta 26.5. klo 23 saakka.