Moskovassa keskiviikkona ja torstaina järjestettävä Euraasian talousfoorumi on osa Venäjän keskeistä hanketta, jonka avulla se pyrkii vahvistamaan taloudellista valtaansa Neuvostoliittoon kuuluneilla alueilla.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin ystävät maailmalla ovat Ukrainan hyökkäyssodan aloittamisen myötä käymässä vähiin. Tällä viikolla Moskovassa järjestettävä talousfoorumi kokoaa yhteen suuren osan näistä ystävistä.
Tapahtuman omien verkkosivujen mukaan talousfoorumiin odotetaan osallistuvan lähes 3 000 edustajaa yli viidestäkymmenestä eri maasta. Lukua ei kuitenkaan ole vahvistettu puolueettomasta lähteestä.
Keskiviikkona talousfoorumissa pitämässään puheessa Putin syytti länttä maailmalla kohonneista energiahinnoista ja kehotti Kiinaa, Intiaa ja Etelä-Amerikan valtioita siirtymään kansainvälisessä kaupankäynnissä maiden omien valuuttojen käyttämiseen. Yksi Euraasian talousunionin päätavoitteista on dollariperusteisesta kaupankäynnistä irtaantuminen.
Euraasian talousunionilla on viisi virallista jäsenmaata: Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Armenia ja Kirgisia. Tämän lisäksi unioni on sopinut yhteistyöstä muiden valtioiden, kuten Iranin ja Kiinan kanssa.
Vaikka talousunionin olemassaoloa ei ole länsimaissa virallisesti tunnustettu, on se Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituuttia pitkään johtaneen emeritusprofessori Markku Kivisen mukaan toimiva ja vaikutusvaltainen järjestö, jonka päätöksiä tulisi myös lännessä seurata.
– Unionin vaikutusvalta perustuu siihen, että sen jäsenmailla ja yhteistyökumppaneilla on paljon raaka-aineita ja energiaresursseja, joita muilla mailla ei ole. Venäjän ja Kiinan yhteistyön tiivistyttyä monet Kiinan ja talousunionin hankkeet on lyöty yhteen.
Kivisen mukaan useat Euraasian talousfoorumiin osallistuvat maat ja yritykset ovat yhä länsimaiden asettamien pakotteiden ulkopuolella. Nämä maat antavat Venäjälle mahdollisuuden kiertää erilaisia pakotteita. Talousfoorumia seuraamalla lännessä voidaan harkita, tulisiko pakotteita laajentaa muihin Venäjän kanssa kauppaa käyviin maihin.
– Talouspakotteiden myötä useiden länsimaalaisten tuotteiden vienti Venäjälle on kielletty. Venäjän kanssa yhteistyötä tekevien maiden kautta näiden tuotteiden vienti on kuitenkin edelleen mahdollista.
Talousunioni juurisyy koko Ukrainan sotaan
Euraasian talousunioni on Kivisen mukaan keskeinen syy Ukrainan sodan syttymiselle.
Vuonna 2013 Venäjä suunnitteli uuden talousunionin perustamista vastapainoksi EU:lle, johon kuuluisi Baltian maita lukuun ottamatta kaikki entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet valtiot. Euraasian talousunionin perustaminen oli Venäjälle keskeinen hanke, jonka avulla se pyrkii vahvistamaan taloudellista valtaansa Neuvostoliittoon kuuluneilla alueilla.
– Ukrainan liittyminen oli Venäjän kannalta ratkaiseva, sillä talousunioniin ei Venäjän lisäksi kuulunut muita suuria talouksia. Venäjä oli myös tuohon aikaan Ukrainan suurin kauppakumppani, Kivinen kertoo.
Kivisen mukaan Venäjä pakotti Ukrainan tekemään valinnan uuden talousliiton ja EU:n välillä, ja ainakin hetken aikaa tilanne vaikutti Venäjän kannalta mieluisalta.
Ukrainan venäjämielinen presidentti Viktor Janukovytš päätti hylätä EU:n kauppa- ja yhteistyösopimuksen ja oli valmis allekirjoittamaan sopimuksen Euraasian talousunioniin liittymisestä. Päätöstä seurasi Ukrainassa valtavat mielenosoitukset, joiden huipennuksena Janukovytš erotettiin virastaan helmikuussa vuonna 2014.
– Suunnitelmien kaatuminen sai Venäjän turvautumaan etupiirikamppailussaan erilaisiin toimiin, ja johti Krimin niemimaan miehittämiseen vuonna 2014, Kivinen toteaa.
Janukovytšin seuraajaksi valittu Petro Porošenko ja maan uusi länsimielinen hallitus piti Krimin miehitystä sodanjulistuksena Ukrainaa vastaan. Konflikti laajeni Itä-Ukrainan alueelle myöhemmin samana vuonna, ja vuonna 2022 se johti täysimittaiseen sotaan.