Roskildelaisella yrittäjälääkäri Niels Holmilla pitää kiirettä. Hän tapaa joka päivä parikymmentä potilasta ja työviikot venyvät 50 tuntisiksi. Mutta Holm ei valita. Hän omistaa itse oman praktiikkansa eli toimii ammatinharjoittajana.
– Minusta systeemi on hyvä. Muissa maissa olen nähnyt sen, että kun lääkäri on tuntipalkalla, hän tekee eri tavalla töitä kuin itsenäisenä yrittäjänä, sanoo Holm.
Holmin kaltaiset yleislääkärit muodostavat Tanskan perusterveydenhuollon selkärangan. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella tanskalaisella on omalääkäri, jonka he saavat itse valita. Holmin on valinnut miltei 1900 ihmistä.
He voivat soittaa Holmille joka arkipäivä kello 8–9. Vastaanotolle he pääsevät tarvittaessa vaikka samana päivänä. Lisäksi käytössä on kännykkäsovellus, jonka kautta potilaat voivat keskustella terveyshuolistaan suoraan omalääkärin kanssa.
Potilaan ei tarvitse maksaa käynneistä mitään. Lääkäri puolestaan saa yhtä listautunutta potilasta kohti keskimäärin 200 euron vuotuisen korvauksen maakunnilta, joita viiden miljoonan asukkaan Tanskassa on viisi.
Viulut maksaa veronmaksaja, Tanskassa veroaste on OECD-maiden korkein.
Holmin kaltaisten omalääkärien repertuaari on laaja. He tutkivat niin raskaana olevat äidit, pikkulapset, kansantauteja potevat keski-ikäiset ja kuin monisairaat ikäihmiset.
Tanskan järjestelmä on myös tasa-arvoinen.
Suomessa hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut käyvät muita useammin työterveydessä, josta pääsee ohituskaistaa pitkin erikoislääkärille. Yhä useampi myös haluaa ostaa itselleen terveysvakuutuksen. Pienituloiset ja matalasti koulutetut puolestaan jonottavat terveyskeskuksiin.
Suomen terveyskeskuslääkäreistä joka kolmas on yleislääketieteen erikoislääkäri, loput kouluttautumisvaiheessa olevia nuoria lääkäreitä. Lisäksi vaihtuvuus on suurta ja hoidon jatkuvuus retuperällä. Siitäkin huolimatta, että esimerkiksi WHO:n mukaan juuri se on olennainen osa potilasturvallisuutta.
Tanskassa homman juju on se, että lääkäri tuntee potilaansa. Lisäksi omalääkärit ovat kokeneita yleislääkätieteen erikoislääkäreitä, sellaisia kuten Niels Holm, 57.
Tämä on tärkeää siksi, että omalääkärit ovat portinvartijoita.
– Me varmistamme sen, ettei terveydenhuollon rahoja käytetä väärin, sanoo Holm.
Otetaan esimerkki: selkäkivuista kärsivä potilas vaatii päästä magneettikuvaan. Holm ei kuitenkaan oikopäätä lähetä potilasta sellaiseen. Ensin on kokeiltava halvemmat keinot eli jumppa, lenkki ja lepo.
Tanskassa on myös mahdollista saada omalta lääkäriltä liikuntaresepti fysioterapeutille, jolloin yhteiskunta maksaa osan kuluista.
– Silti potilas saattaa hermostua koska hän luulee, että magneettikuvaus on oikotie onneen. Vie 12 viikkoa ennen kuin nähdään, kannattaako selkä kuvata, sanoo Holm.
Omalääkäriltä voi myös saada lähetteen esimerkiksi gynekologille, ortopedille, psykiatrille tai syöpähoitoon. Mutta vaikka potilas päätyisi syöpäleikkaukseen, ei suhde omalääkäriin katkea. Päinvastoin. Pelokasta ihmistä ei jätetä yksin hoitoviidakkoon, vakuuttaa Holm.
– Moni soittaa sairaalasta päästyään ja kysyy mitä nyt tapahtuu?
Tanskan mallin hyödyt ovat ilmeiset. Potilaan ja lääkärin luottamussuhde vähentää päivystyskäyntejä, kun sairaudet löytyvät ajoissa. Myös rahaa ja ihmishenkiä säästyy.
Silti myös tanskalaisessa paratiisissa luikertelee käärme.
Vaikka omalääkärit tienaavat hyvin, työ on yksinäistä ja sitä on paljon. Yhtenä ratkaisuna nuoret lääkärit ovat alkaneet perustaa yhteisiä vastaanottoja. Silti ala ei kiinnosta entiseen malliin ja se huolestuttaa Holmia.
– Aikaisemmin lääkärin ammatti oli kutsumus. Nyt lääkärit haluavat muutakin elämää ja voivat sen ohessa tehdä vähän työtä, sanoo Holm.
Hyppää omalääkäri Niels Holmin potilaiden Olen ja Birthen matkaan tästä linkistä
