Suomi on saamassa uuden miljardi-investoinnin: Amerikkalaisyhtiö suunnittelee Suomeen kolmea vedyntuotantolaitosta

Laitokset on tarkoitus rakentaa Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen. Ne toisivat Suomeen noin tuhat uutta työpaikkaa.

Havainnekuva, jossa näkyy teollisuusalue meren rannassa ja suuri joukko tuulivoimaloita meressä.
Yhdysvaltalaisen Plug Powerin havainnekuva näyttää, miten sen tuotantolaitokset rakentuisivat suoraan rannikolle merituulipuistojen viereen. Kuva: Plug Power, Business Finland
  • Petteri Lindholm
  • Emma Halla-Aho

Yhdysvaltalainen Plug Power -yhtiö aikoo rakentaa Suomeen kolme vedyntuotantolaitosta.

Aikomuksena on tehdä laitokset Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen. Hankkeen arvo olisi noin 5,6 miljardia euroa.

– Suunnittelemme kolmea teollisuushanketta yhteistyössä rahoitusalan ja teollisuuden kumppaneidemme kanssa. Olemme ylpeitä siitä, että osaamisemme ja avaimet käteen -vetyratkaisujemme avulla voimme tukea Suomen visiota olla vihreän vetytalouden eurooppalainen johtaja, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Andy Marsh.

Marshin mukaan ratkaisevaa Suomen valinnassa investointipaikaksi on Suomen sitoutuminen hiilipäästöjen vähentämiseen ja toimiva infrastruktuuri. Marsh mainitsee myös Nato-jäsenyyden tärkeänä tekijänä investointisuunnitelmalle.

Toistaiseksi kyse on vasta suunnitelmasta. Lopullinen investointipäätös tehdään vuosien 2025–2026 aikana.

Tehtaat toisivat Suomeen tuhat uutta pysyvää työpaikkaa.

Plug on käynnistänyt keskustelut suurten sijoitus- ja rahoitusalan toimijoiden kanssa.

”Osoitus Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä”

Yhdysvaltalainen Plug on yksi Euroopan vetymarkkinoiden suurimmista yhtiöistä.

Invest in Finlandin toimialajohtaja Markku Kivistö sanoo, että investointia ollaan suuntamassa Suomeen siksi, että täällä on paljon päästötöntä energiatuotantoa ja toimivat teollisuuden ekosysteemit.

− Tämä suunniteltu investointi on merkittävä Euroopalle ja osoitus Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä. Yhteistyö alueiden kanssa on sujunut erinomaisesti, mikä todistaa sen, miten pienet kaupungit voivat johtaa teollista kehitystä.

Tuotantolaitosten odotetaan tuottavan 850 tonnia vihreää vetyä päivässä eli 2,2 gigawattia elektrolyyserikapasiteettia vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kaupunkien edustajat iloitsevat investointisuunnitelmasta

Kokkolan tehdas tuottaisi päästötöntä vetyä ja päästötöntä ammoniakkia. Niitä käytetään polttoaineina ja prosessiteollisuuden energianlähteinä. Kristiinankaupungissa ja Porvoossa on tarkoitus tuottaa päästötöntä vetyä.

Kristiinankaupunkiin on jo entuudestaan suunnitteilla 200 megawatin vedyntuotantolaitos. Kaupunginjohtaja Mila Segervall sanoo, että kaupungissa on työskennelty pitkään vihreän energian kehittämiseksi.

− Olemme eurooppalainen edelläkävijä vihreässä siirtymässä. Teemme osaltamme kaikkemme, että hanke Kristiinankaupungissa onnistuu hyvin. Sillä on positiivisia vaikutuksia koko alueen elinkeinoelämälle ja elinvoimalle.

Myös Kokkolassa on pitkään kehitetty infrastruktuuria teollisuushankkeiden houkuttelemiseksi. Tuotantolaitokselle on jo kaavoitettu aluetta Kruunuportin teollisuusalueelle.

− Kokkola on sitoutunut edistämään Plugin hankkeen toteutusta Kokkola South -teollisuusalueelle. Olemme iloisia niistä sadoista teollisista työpaikoista, joita Plugin hanke tuo tullessaan, sanoo Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg.

Sekä Kokkolassa että Pietarsaaressa on ennestään suunnitteilla myös toisia vetytuotantohankkeita.

Lue lisää: Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa uskotaan miljardien arvoisten vetytuotantolaitosten toteutumiseen – edessä on ympäristölupien käsittely

Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoo, että kaupungista on kehittymässä merkittävä cleantech-keskittymä.

− Olemme iloisia voidessamme toivottaa kansainväliset toimijat tervetulleiksi Porvoon Kilpilahden alueelle, joka on keskeinen vihreälle siirtymälle Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa sijaintinsa ansiosta, Ujula sanoo.

Yhdysvaltalaisen Plug Power -yhtiön toimitusjohtaja Andy Marsh kertoo, miksi yhtiö valitsi Suomen investointikohteekseen.

Voit keskustella aiheesta 31. toukokuuta kello 23 asti.