Itä-Suomen hovioikeus on antanut ratkaisunsa kahden hoivakodissa työskennelleen hoitajan ja heidän työntajansa välisessä palkkakiistassa.
Kaksi vuonna 2016 palkattua hoitajaa katsoi, että heille oli vuosia maksettu samasta työstä pienempää palkkaa kuin muille hoitajille ilman laillisia perusteita.
Työnantajana toiminut savonlinnalainen yritys oli tehnyt aiemmin vuonna 2011 osakekaupan, jolla se oli siirtynyt osaksi toista saman alan yritystä. Osakekaupalla yritys perusteli käytäntöä, jonka perusteella se oli maksanut palkkaa myöhemmin palkatuille hoitajille.
Yrityksen mukaan kyse ei olisi ollut laissa määritellystä liikkeenluovutuksesta, joka olisi velvoittanut maksamaan työntekijöille saman suuruista palkkaa.
Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen luovuttamista toiselle työnantajalle. Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät uudelle työnantajalle niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.
Palkkaerot eivät saa muodostua pysyviksi
Itä-Suomen hovioikeus katsoi ratkaisussaan, että osakekauppa työoikeudellisena liikkeenluovutuksena on lähtökohtaisesti voinut muodostaa yhtiölle hyväksyttävän syyn erisuuruisen palkan maksamiselle.
Olennaiset palkkausperusteet eivät kuitenkaan saa muodostua pysyvästi toisistaan poikkeaviksi silloin, kun työntekijät tekevät samaa tai samanarvoista työtä.
Työnantajalla on myös velvollisuus pyrkiä korjaamaan palkkaerot kohtuullisessa ajassa.
Hovioikeuden mukaan osakkeet ostaneen yrityksen on tullut huomioida jo vuonna 2011 osakekaupan toteuttamisen yhteydessä, ettei uudessa yrityksessä saa muodostua pysyvästi poikkeavia palkkausperusteita.
Käräoikeuden päätös kumottiin
Hoitajien vaatimukset olivat aiemmin kaatuneet käräjäoikeudessa, mutta he valittivat päätöksestä hoviin.
Itä-Suomen hovioikeus katsoo, että hoitajien kanne on hyväksyttävä täysimääräisesti.
Hovioikeus velvoittaa hoivakodin maksavan hoitajille puuttuvia palkkasaatavia vuosilta 2016–2022.
Kahdelle hoitajalle kertyi puuttuvia palkkasaatavia vuosien varrelta yhteensä runsaat 7600 euroa. Hovioikeuden mukaan saatavat pitää maksaa viivästyskorkoineen.
Korkolain 4 §:n mukaan vuotuinen viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva Euroopan keskuspankin viitekorko.
Lisäksi hovioikeus määräsi yrityksen korvaamaan hoitajien yhteensä noin 17 600 euron oikeudenkäyntikulut.
Päätökseen voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta 25.7.2023 asti.