Pohjois-Kosovon tilanne jatkuu edelleen kireänä. Maanantaina ainakin 30 rauhanturvaajaa loukkaantui yhteenotossa serbimielenosoittajien kanssa.
Sadat mielenosoittajat ovat edelleen kerääntyneet kaupungintalon edustalle Zveçanin kaupungissa, kertoo uutistoimisto AFP.
Viimeaikaiset levottomuudet johtuvat albaanipormestarien nimityksistä Kosovossa. Serbimielenosoittajat vaativat näiden virasta poistoa.
Nato-johtoiset KFOR-kriisinhallintajoukot ovat ympäröineet kaupungintalon mellakka-aidoilla ja estävät mielenosoittajia tunkeutumasta sisään.
KFOR:n mukaan rauhanturvaajat ovat saaneet esimerkiksi palovammoja ja murtumia, jotka johtuivat palopommeista. Loukkaantuneet ovat KFOR:n mukaan Italian ja Unkarin kansalaisia.
Puolustusvoimien viestinnästä vahvistettiin Ylelle tiistaina, että loukkaantuneiden rauhanturvaajien joukossa ei ole suomalaisia.
KFOR-operaatiossa Kosovossa on vuodesta 1999 asti toiminut suomalaisia rauhanturvaajia. Puolustusvoimat kertoo verkkosivuillaan, että suomalaisten kokonaisvahvuus operaatiossa on noin 70 ihmistä.
Serbian suhteet Serbiasta vuonna 2008 itsenäistyneeseen Kosovoon ovat jännitteiset. Maiden välillä on jatkuvasti kiistaa siitä, miten maat kohtelevat toistensa kansalaisia. Serbia ei ole edelleenkään tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä.
Nato, EU ja Yhdysvallat tuomitsevat, lisäjoukkoja lähetetään
Muun muassa sotilasliitto Nato ja EU ovat tuominneet väkivaltaisuudet. EU on vaatinut Kosovoa ja Serbiaa välittömästi toimimaan niin, että jännite alueella vähenee.
Sotilasliitto Nato ilmoitti tiistaina, että se lähettää lisää joukkoja Kosovoon levottomuuksien takia.
EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell sekä Yhdysvaltojen suurlähettiläs ovat kutsuneet albanialaiskaupunginjohtajat kokoukseen Pristinaan tilanteen rauhoittamiseksi.
Tutkija: Tilanne on lukossa ja se eskaloituu
Serbian konfliktilla on pitkä historia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala Ylelle. Parin viime vuoden aikana eskaloituneita tilanteita on ollut Hakalan mukaan ajoittain, mutta viimeistään hyökkäykset Nato-johtoisia KFOR-joukkoja kohtaan saivat kansainvälisen yhteisön reagoimaan tilanteeseen voimakkaasti.
Hakalan mukaan tämänhetkisen tilanteen tekee erityisen vakavaksi se, että mielenosoittajat ovat käyneet voimakkaasti KFOR-joukkojen kimppuun.
Hakala pitää todennäköisenä, että tämänhetkinen konflikti tulee laantumaan.
– Vastaavia levottomuuksia nähdään silti jatkossakin, sillä helpotusta Serbian ja Kosovon vaikeisiin väleihin ei ole näköpiirissä.
Sodan uhkaa Hakalan on vaikea nähdä.
– Uskon, että EU ja Yhdysvallat tekevät kaikkensa, että kriisi ei pääse eskaloitumaan sodaksi.
Väkivallan kulttuuri osa presidentin järjestelmää
Reutersin mukaan Serbian presidentti Aleksandar Vučić aikoo tiistaina tavata eri maiden suurlähettiläitä Kosovon tapahtumien vuoksi.
Emma Hakalan mukaan väkivallan kulttuurin ajatellaan Serbiassa olevan osa presidentin ylläpitämää järjestelmää, joka turvaa hänen asemaansa.
– On ajateltu, että Vučić käyttää tilannetta hyväkseen ja vie huomiota oman maan levottomasta tilanteesta Kosovon tilanteeseen.
– Epäselvä Kosovon tilanne hyödyttää Vučićin asemaa, sillä hän voi nyt esiintyä voimakkaana johtajana, Hakala arvioi.
Voiko Venäjä hämmentää taustalla?
Serbian äärioikeiston ja Venäjän yhteydet ovat tiivistyneet viimeisen 10–15 vuoden aikana, sanoo serbialainen tutkija Igor Novaković.
Emma Hakalan mukaan Venäjä on vankka Serbian tukija ja on Serbian puolella.
Hänen mukaansa varmuudella voi kuitenkin sanoa, että Venäjä ei ole ollut lietsomassa tämänhetkistä Kosovon ja Serbian välistä tilannetta.
– En usko, että venäjä lähettäisi edes sodan puhjettua sotilaallisia joukkojaan Serbiaan, sillä pääfokus Venäjällä on Ukrainan sodassa. Tilanne olisi Venäjälle epäedullinen, Hakala toteaa.
Mitä ajatuksia kärjistynyt tilanne herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.