Taas löytyi pala keramiikka. Vapaaehtoiset kaivajat onnittelevat löytäjää, sillä saviruukun pala on kaivajan ensimmäinen löytö.
Seuraava kaivaja rapsuttaa maakerroksen alta kvartsisen kaapimen. Löytöjä kertyy. Ne vahvistavat, että tällä Suttenhaka-nimisellä tilalla on ollut kivikautinen asuinpaikka. Suttenhaka sijaitsee Hämeenlinnaan nykyään kuuluvan Hauhon Eteläisten kylässä.
Arkeologi Janne Soisalo kuvailee, millaista Suttenhaassa olisi voinut olla noin 4 500 vuotta sitten.
– Oletettavasti ihmiset, jotka tässä asuivat, pitivät pienkarjaa. Ainakin vuohi on ollut siihen aikaan tunnettu. Ehkä muitakin eläimiä, päästää Soisalo mielikuvitukselleen valloilleen.
– Tästä päästään sellaiseen ajatuskulkuun, että ympäristö on ollut avointa. Olettaisin, että tämä on ensin raivattu: metsä kaskettu tai poltettu tyystin ja saatu avoin tila.
Soisalo arvelee, että paikalla olisi asustanut yksi perhe tai hieman laajempi sukuyksikkö, ehkä kymmenkunta ihmistä. Ihmiset asettuivat moreenikumpareelle asumuksineen. Eläimet olivat ehkä aitauksissaan ympäröivällä niityllä.
Ei vieläkään sopivaa luunpalasta
Arkeologien toive on, että maakerroksista löytyisi myös luuta. Silloin voitaisiin tehdä radiohiiliajoitus eli saada asutukselle tarkka ikä. Luu voisi johdattaa arkeologit paremmin myös asukkaiden elinkeinon jäljille: mitä eläimiä he söivät ja laidunsivat.
Viime vuonna koekaivauksilta löytyikin pieni, hiiltynyt luunpalanen. Siitä ei toiveista huolimatta pystytty vielä määrittämään ikää.
Tänä vuonna kaivaukset laajenivat reilun 30 neliön alueelle, mutta tällä kertaa kaivajien ja arkeologien harmiksi luuta ei löytynyt. Vielä ei anneta periksi. Kaivaukset jatkuvat ensi vuonna.
Suttenhaan kivikautisen asuinpaikan jäljille päästiin, kun alueella tehtiin muinaisjäännösinventointi vuonna 2012. Hämeenlinnan kaupunki suunnitteli alueelle asemakaavoitusta ja sen myötä rakentamista.
Inventoinnissa selvisi, että alueen pohjoisosassa olevalla pienellä kumpareella on sijainnut nuorakeraaminen asuinpaikka. Kun kumpareelle tehtiin koekuoppia, löytyi yhdestä kuopasta pala nuorakeraamisen kulttuurin keramiikkaa.
Alueelle ei koskaan rakennettu. Kului kymmenen vuotta, kunnes Turun yliopiston väitöskirjatutkija, arkeologi Teemu Väisänen ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, arkeologi Janne Soisalo päättivät tarttua toimeen.
Heidän johdollaan Suttenhaan kivikautiseen menneisyyteen etsitään valoa vapaaehtoisten kaivajien kanssa.
Kysymys, jota usein kysytään
Voisiko joku meistä olla Hauhon kivikautisten asukkaiden jälkeläinen?
– Mielenkiintoinen kysymys. Sitä usein kysytään, Soisalo vastaa.
Kaikilla meillä on ollut olemassa esivanhemmat kivikaudella. Soisalon mukaan ei ole mahdotonta, että Suttenhaan kivikautisten ihmisten perimää olisi vielä jäljellä.
– Luulen, että on mahdollista, että alueella olisi ollut pieni väestö koko ajan. Mikään ei viittaa siihen, että Häme olisi koskaan kokonaan tyhjentynyt ihmisistä. Tänne on tullut aina uusia kerrostumia, uutta väestöä, kielet vaihtuneet ynnä muuta, mutta kyllä täällä varmaan pieni pohjavire on vielä jäljellä.