BULBOACA, MOLDOVA Lupaukset EU:n laajentumisesta eivät saa jäädä puheiden tasolle. Näin linjaa Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola Ylelle antamassaan haastattelussa.
Yle haastatteli Metsolaan Moldovan Bulboacassa pidetyn Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksen yhteydessä torstaina. Kokouksessa presidentti Volodymyr Zelenskyi vetosi johtajiin Ukrainan EU-jäsenyyden edistämiseksi.
Ukraina hyväksyttiin hakijamaaksi viime kesänä, mutta varsinaisia jäsenyysneuvotteluja ei ole vielä aloitettu. Komissio on laatinut listan uudistuksista, jotka Ukrainan on tehtävä, ennen kuin neuvottelut voidaan aloittaa.
– Kun tämä työ on tehty voimme ottaa seuraavat askeleet. Jos edellytykset neuvottelujen aloittamiseksi täyttyvät tänä vuonna, on selvää, että ne on myös aloitettava, Metsola sanoo.
EU:n uskottavuus mitataan
Kysymys EU:n laajentumisesta jakaa mielipiteitä EU-maissa. Uusien jäsenten ottaminen on hidas prosessi, joka vaatii jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän. Edellisen kerran unioni laajentui vuonna 2013, kun Kroatia hyväksyttiin unionin jäseneksi.
Ukrainan lisäksi EU on myöntänyt hakijamaan statuksen seitsemälle muulle maalle: Turkille, Serbialle, Pohjois-Makedonialle, Montenegrolle, Albanialle, Moldovalle sekä Bosnia-Hertsegovinalle.
Metsolan mukaan on tärkeää, että laajentumiseen sitoudutaan. Kysymys on viime kädessä EU:n uskottavuudesta.
– On siirryttävä sanoista tekoihin.
EU:n laajentuminen edellyttää myös unionin sisäisiä uudistuksia, Metsola korostaa.
– Meidän on myös kyettävä uudistumaan, samalla tavoin kuin edellytämme uudistuksia hakijamaissa.
Sota muutti Euroopan unionia
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on mullistanut EU:n sisäisen päätöksenteon. Päätöksiä Venäjän vastaisista pakotteista ja venäläisen energian korvaamisesta on tehty valtavalla vauhdilla.
– Sota on muuttanut EU:ta perustavanlaatuisesti. Sanoisin, että muutos on ollut oikeansuuntainen, Metsola sanoo.
Metsola nostaa esille EU:n päätöksen miljoonan tykistön ammuksen toimittamisesta Ukrainalle. Aiemmin yhteisiä varoja ei ole käytetty aseiden tai ammusten hankkimiseksi.
Ammusten tuotannon lisääminen on osoittautunut haasteelliseksi eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle. Metsolan mukaan tilanteesta on vedettävä johtopäätöksiä tulevaisuutta ajatellen.
– Tuotanto on ollut liian vähäistä aivan liian pitkään.
Pommit eivät nöyryytä Ukrainaa
Entä mitä puhemies Metsola ajattelee viidettätoista kuukautta jatkuvasta Venäjän hyökkäyksestä? Mitä johtopäätöksiä tilanteesta olisi vedettävä?
– Venäjän on lähdettävä Ukrainan alueelta. Ukrainaa ei saada nöyrtymään pommittamalla. Tuemme Ukrainaa niin kauan kuin sille on tarvetta, Metsola vastaa.
Entä onko EU ja muu Eurooppa tehnyt tarpeeksi Ukrainan hyväksi?
– EU voi aina tehdä enemmän, liittolaisemme voivat aina tehdä enemmän. Meidän on jatkettava poliittista tukeamme Ukrainalle ja kamppailtava sotaväsymystä vastaan, Metsola sanoo.