BRYSSEL / CHIȘINĂU Pieni Moldova on ennennäkemättömän huomion kohteena, kun lähes 50 Euroopan maan johtajat kokoontuvat pääkaupunki Chișinăun lähistöllä sijaitsevaan Mimin linnaan.
Paikalle odotetaan EU-maiden johtajien lisäksi lähes kaikkien muiden Euroopan maiden päämiehiä. Erityinen kiinnostus kohdistuu EU:hun kuulumattomiin Turkkiin ja Britanniaan.
Ukraina on myös kutsuttujen maiden joukossa. Julkisuuteen ei ole kerrottu ennakkotietoa, kuka maata edustaa huippukokouksessa.
Kokousta ja siihen liittyviä järjestelyjä voi pitää isona koetuksena Euroopan köyhimpiin maihin kuuluvalle Moldovalle. Maa on ollut Venäjän voimakkaan vaikuttamisen kohteena Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen.
– Se, että Moldova sai järjestääkseen poliittisen yhteisön kokouksen, on jo itsessään vahva merkki muiden Euroopan maiden solidaarisuudesta ja tuesta, eurooppalaiseen politiikkaan erikoistuneen IPRE-järjestön johtaja Iulian Groza sanoo Ylelle.
Kallista energiaa ja hybridivaikuttamista
Venäjän hyökkäyksen jälkeinen vuosi on ollut raskas moldovalaisille. Venäjän painostus on näkynyt moldovalaisten arjessa muun muassa energian kallistumisena.
Venäjän on myös väitetty suunnitelleen vallankaappausta maan länsimielisen hallituksen vaihtamiseksi. Moldovaan kuuluva Venäjä-mielinen Transnistrian alue on myös osaltaan altistanut Moldovaa Venäjän vaikutukselle.
Vaikuttamisyritykset eivät kuitenkaan ole johtaneet Venäjän toivomaan tulokseen, Groza huomauttaa. Viimeisen vuoden aikana eurooppalaista integraatiota kannattavien moldovalaisten osuus on kasvanut 52 prosentista 60 prosenttiin.
Moldovalaisten Eurooppa-myönteisyydestä kertoo myös viikko sitten järjestetty mielenilmaisu, jossa arviolta 80 000 ihmistä marssi Moldovan EU-jäsenyyden puolesta.
– Integroituminen Eurooppaan on aina ollut tärkein prioriteetti Moldovan ulko- ja sisäpolitiikassa, Groza sanoo.
Moldovalle luvattiin jo tukipaketti
Euroopan poliittisen yhteisön voi nähdä syntyneen vastauksena Venäjän hyökkäyksen synnyttämään jakolinjaan Euroopassa.
Se kokoaa 47 Euroopan maan poliittiset johtajat sekä EU:n instituutioiden edustajat turvallisuuteen ja vakauteen liittyviin epävirallisiin keskusteluihin.
Idean isänä voidaan pitää Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia, joka esitteli visionsa uudesta Euroopan laajuisesta foorumista Strasbourgissa vuosi sitten. Yhteisön ensimmäinen kokous pidettiin Prahassa lokakuussa.
Moldovan huippukokouksen odotetaan keskittyvän turvallisuuteen, energiapolitiikkaan sekä yhteyksien vahvistamiseen osallistujamaiden kesken.
Hallintoon ja geopolitiikkaan keskittyvän IPIS-järjestön johtaja Vadim Pistrinciuc toivoo kokoukselta käsinkosketeltavia lopputuloksia, jotka näkyvät myös ihmisten arjessa.
– Ihmisille on tultava tunne siitä, että huippukokouksessa tehtiin konkreettisia päätöksiä, eikä vain puhuttu.
Kokouksen aattona EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasikin Moldovalle viisikohtaisen tukipaketin, joka sisältää muiden muassa energiatukea, 1,6 miljardin euron edestä investointeja sekä roaming-maksujen alennuksen Moldovan ja EU:n väliseltä teleliikenteeltä.
Tavoitteena EU-jäsenyys
EU:n laajentuminen Moldovaan tai Ukrainaan ei sellaisenaan ole huippukokouksen agendalla. Maat hyväksyttiin virallisiksi hakijamaiksi viime kesäkuussa.
Keskustelu EU:n laajentumisesta noussee kuitenkin esille huippukokouksen yhteydessä pidettävissä kahdenvälisisissä tapaamisissa.
Brysseliläistä EPC-ajatushautomoa edustavan Marta Mucznikin mukaan Venäjän hyökkäys on avannut mahdollisuuksien ikkunan jäsenyyttä toivoville Euroopan maille.
– Venäjän hyökkäys on vauhdittanut keskustelua EU:n laajentumisesta ja pakottanut EU-maat pohtimaan suhdettaan unionin itäisiin kumppanimaihin, Mucznik sanoo.