Lähi-idässä poliittiset mannerlaatat ovat järisseet uuteen asentoon viime kuukausina.
Yhdysvaltojen ylivalta alueella näyttäisi olevan päättymässä ja mukaan on tulossa uusia pelureita.
Näin arvioivat Ylen haastattelemat Lähi-idän asiantuntijat.
Suuri muutosten ketjureaktio alkoi maaliskuussa, kun vanhat viholliset Saudi-Arabia ja Iran sopivat vuosia jatkuneen vihanpitonsa ja palauttivat keskinäiset diplomaattisuhteensa. Sovun välittäjänä toimi Kiina.
Tämä juttu avaa Lähi-idän uusia valtasuhteita.
Sopu tuo toivoa
Saudi-Arabian ja Iranin sopu voi rauhoittaa monta Lähi-idän konfliktia, joissa nämä alueelliset suurvallat ovat vastakkain, arvioi Ylelle Lähi-idän professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
Vastakkainasettelu ja valtataistelu sunnilaisen Saudi-Arabian ja šiialaisen Iranin välillä on ollut yksi keskeinen tekijä Lähi-idän konflikteissa.
Juusolan mukaan sopu ei silti tarkoita, että saudien ja iranilaisten valtataistelu loppuisi, tai että maista tulisi ylimpiä ystäviä.
– Se tarkoittaa, että tämä erittäin huolestuttava vaihe olisi toistaiseksi ohi ja olisi mahdollista rakentaa jotain positiivisempaa, Juusola sanoo.
Yksi syy Saudi-Arabian ja Iranin sopuun on halu löytää tie ulos Jemenin sisällissodasta, arvioi Ylelle rauhan- ja konfliktintutkimuksen professori Ashok Swain Uppsalan yliopistosta.
Saudit ovat tukeneet Jemenin hallitusta ja Iran hallitusta vastaan taistelevia huthikapinallisia vuonna 2014 alkaneessa sodassa.
Swain luonnehtii Saudi-Arabian ja Iranin sopimusta valtavaksi askeleeksi, joka liennyttää sunni- ja šiiamuslimien välistä vastakkainasettelua.
Yhdysvallat sai haastajan Kiinasta
Lähi-itä on perinteisesti ollut strategisesti tärkeä alue, Swain muistuttaa. Öljyrikkaan alueen hallinta on määrittänyt, kenellä on yliote maailman valtasuhteissa lännen ja idän välillä.
Toinen merkittävä muutos on, että Saudi-Arabian ja Iranin sovun kätilönä toiminut Kiina otti ensimmäistä kertaa merkittävän diplomaattisen pelurin roolin Lähi-idässä, Juusola toteaa.
Kiina ymmärtää, että sen pitää päästä avainasemaan Lähi-idässä ollakseen johtava globaali suurvalta, sanoo Ashok Swain.
Kiina on tehnyt valtavia sijoituksia Lähi-itään jo pidemmän aikaa. Lisäksi Kiinan ja Venäjän viime vuosina tiivistynyt yhteistyö on vaikuttanut Lähi-idän valtasuhteisiin, arvioi Swain.
Hän katsoo, että Yhdysvaltojen vaikutusvalta alueella on heikentynyt presidentti Donald Trumpin kaudelta lähtien. Kiina ei ole esimerkiksi välittänyt talouspakotteista, jotka Yhdysvallat on asettanut Iranille.
Yhdysvalloilla ei ole Lähi-idässä enää selvää liittolaisleiriä, jonka tukeen se voisi luottaa ajaessaan taloudellisia tai strategisia tavoitteitaan, sanoo Swain.
– Jos Lähi-itä kääntyy kohti Kiinaa ja Venäjää tai pysyy neutraalina ja itsenäisenä, se on vahva merkki, että Yhdysvallat on menettänyt asemaansa globaalissa valtataistelussa, Swain arvioi.
Hänen mukaansa on hyvin mahdollista, että Lähi-itä lähentyy Kiinaa ja Venäjää. Syynä on, että kumpikaan niistä ei vaadi kumppaneiltaan uskoa demokratiaan tai ihmisoikeuksien ja ilmaisunvapauden kunnioittamista.
Myös professori Hannu Juusola katsoo, että Yhdysvaltojen ylivalta alueella näyttäisi olevan päättymässä.
Uusi järjestys muotoutuu
Lähi-idän valtioiden keskinäinen suhteiden rakentelu nousee tärkeämpään rooliin, kuvailee Juusola.
Tällaisesta suuntauksesta on jo näyttöä.
Kesäkuun alussa Iranin laivaston komentaja ilmoitti uutistoimistojen mukaan, että Iran olisi perustamassa Saudi-Arabian ja muutaman muun alueen valtion kanssa meriliittouman Persianlahden alueen vakauden turvaamiseksi.
Professori Juusolan mukaan toinen heijastuma Lähi-idän valtasuhteiden muutoksesta on, että Syyria hyväksyttiin takaisin Arabiliiton jäseneksi toukokuussa.
Arabiliitto erotti Syyrian yli kymmenen vuotta sitten, koska maan presidentti Bashar al-Assad tukahdutti kovin ottein demokratiaa vaatineet mielenosoitukset vuonna 2011. Tämä johti veriseen sisällissotaan Syyriassa.
Syyrian jäsenyyden palauttaminen on vaatinut Saudi-Arabian siunauksen. Siksi asian voi nähdä sunnien ja šiiojen vastakkainasettelun lientymisenä, katsoo professori Ashok Swain.
Syyrian paluuta Arabiliiton jäseneksi voi pitää arvovaltatappiona Yhdysvalloille, professorit arvioivat. Washington oli vuosia ajanut linjaa, että al-Assad pitää syrjäyttää vallasta. Hän on Venäjän tärkein liittolainen Lähi-idässä.
Autoritaariset maat nousevat
Lähi-idän uudessa tilanteessa voittajia näyttäisivät olevan autoritaariset valtiot kuten Iran, Saudi-Arabia ja Kiina.
Alueen maat tarvitsevat Kiinaa, koska ne haluavat vähentää riippuvuuttaan lännestä. Sota Ukrainassa on tehnyt näkyväksi sen, että Lähi-idän valtioiden intressit eroavat Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin tavoitteista, arvioi Juusola.
– Lähi-itä ja ennen kaikkea Persianlahden alue katsoo nyt hyvin voimakkaasti Aasiaan. Tämä näkyy Kiinan roolissa ja tulee näkymään Intian roolissa ajan myötä, Juusola sanoo.
Hänen mukaansa Iranin kansainvälinen asema on parantunut Kiinan ansiosta.
Saudi-Arabia ja Iran eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, vaan ne ovat pyrkineet hyötymään sodasta, arvioi Swain.
Iran on esimerkiksi vahvistunut suhteessa Venäjään, jolle se on toimittanut ainakin Shahed-itsemurhalennokkeja.
Kruununprinssistä tuli voimahahmo
Saudi-Arabia kuuluu Ukrainan sodan voittajiin. Se on hyötynyt öljyn hinnan noususta ja maan talous kasvaa nopeasti, Juusola arvioi.
Hänen mukaansa Saudi-Arabia on päässyt pois hankalasta asemasta, johon se joutui maata johtavan kruununprinssi Muhammad bin Salmanin ulkopoliittisten virheiden takia.
Jemenin sotaan sekaantuminen oli virhe kruununprinssiltä, toteaa Juusola. Toinen virhe oli toimittaja Jamal Khashoggin brutaali murha Istanbulissa, jonka hyväksymisestä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA on syyttänyt bin Salmania.
Professorit arvioivat, että Saudi-Arabian asema on nyt selvästi vahvistunut ja samalla kruununprinssi bin Salmanista on tullut Lähi-idän vaikutusvaltaisin poliittinen toimija.
Ashok Swainin mukaan kruununprinssi pyrkii nostamaan Saudi-Arabian Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan poliittiseksi keskukseksi.
– Hän on uudistaja, joka haluaa korostaa saudien asemaa poliittisesti riippumattomana toimijana, Juusola kuvailee.
Perinteisesti Saudi-Arabia on ollut liittoutunut Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat on yhä saudeille tärkeä, mutta kruununprinssi haluaa monipuolistaa maansa kaupallisten ja liittolaissuhteiden verkostoa, Juusola sanoo.
Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili joulukuussa Saudi-Arabiassa ja tapasi kruununprinssi Muhammed bin Salmanin. Osapuolet sopivat yhteistyöstä muun muassa teknologia- ja energiasektoreilla.
Juusolan mukaan Saudi-Arabia kaipaa Kiinalta investointeja kunnianhimoisiin uudistushankkeisiinsa. Maat käyvät keskenään myös asekauppaa ja tekevät sotilaallista yhteistyötä.
Kesäkuussa Saudi-Arabia muun muassa teki yli 5 miljardin dollarin sopimuksen kiinalaisen yhtiön kanssa sähköautojen valmistamisesta, kertoo al-Jazeera.
Yhdysvaltain vaaleilla suuri merkitys
Yhdysvallat jatkaa läsnäoloaan Lähi-idässä ja kilpailee Kiinan kanssa vaikutusvallasta.
Yhdysvallat pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi siihen, että Israelin ja arabimaiden välit paranisivat. Kruununprinssi Mohammed bin Salman olisi valmis luomaan diplomaattisuhteet Israelin kanssa jonkinlaisilla ehdoilla, Juusola sanoo.
Hänen mukaansa Israelin ja Saudi-Arabian välisten diplomaattisuhteiden avautuminen olisi suuri voitto presidentti Joe Bidenille tulevien presidentinvaalien kannalta.
Yhdysvaltain vaalien tuloksella on suuri vaikutus Lähi-idän tilanteeseen, Swain sanoo.
Hän katsoo, että Bidenin voittaessa Yhdysvaltojen harjoittama politiikka jatkunee samantyyppisenä ja maan vaikutusvalta alueella jatkaa hiipumistaan.
Jos republikaanit voittavat ja presidentiksi nousee Donald Trump tai hänen haastajansa Floridan kuvernööri Ron DeSantis, uuden hallinnon toimia on erittäin vaikea ennustaa, Swain toteaa.
Voit keskustella aiheesta ke 14.6. kello 23:een asti.