Etelä-Aasian jättivaltiossa tapahtuu nyt isoja asioita. Tänä vuonna Intia toimii G20-maiden puheenjohtajana ja se on nousemassa Kiinan ohi maailman väkirikkaimmaksi maaksi.
Maailmankaupan vaikeuksista huolimatta Intian talouden ennustetaan tänä vuonna kasvavan runsaalla kuudella prosentilla, mikä on nopeiten suurista maista.
Maailman valtakeskuksissa onkin huomattu, että Intian painoarvo on kasvamassa. Siksi muun muassa Yhdysvallat, EU ja Venäjä tavoittelevat laajempaa yhteistyötä Intian kanssa.
Tässä jutussa avaamme Intian nousevaa roolia nopeasti muuttuvassa maailmanpolitiikassa.
Ukrainan sota pani Intian arvioimaan asemaansa
Intia on ollut sekä länsimaiden että Venäjän ystävä. Ukrainan sodan yhteydessä se on pyrkinyt tasapainoilemaan eri osapuolten välillä.
Lännessä Intiaa on arvosteltu siitä, että se ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä YK:ssa eikä lähtenyt mukaan pakoterintamaan.
Asiantuntijoiden mukaan sille on käytännön syynsä, ettei Intia ole kääntänyt selkäänsä pitkäaikaiselle kumppanilleen Venäjälle.
– Intia haluaa säilyttää autonomiansa. Se ei tahdo tulla painostetuksi missään asiassa, varsinkaan Ukrainan suhteen, sanoo videopuhelussa T.V. Paul.
Hän työskentelee kansainvälisten suhteiden professorina McGill-yliopistossa Montrealissa Kanadassa.
Paulin mukaan Intia ei täysin jaa lännen näkemystä, että Venäjä pitäisi eristää. Intia katsoo, että eristetty Venäjä voi muuttua vaarallisemmaksi nykyiselle maailmanjärjestykselle.
– Intia tahtoo jossain määrin säilyttää suhteensa Venäjään, koska se ei halua Venäjän ja Kiinan liittoutuvan. Se olisi katastrofi Intialle. Tässä pitää huomioida voimatasapaino, Paul sanoo.
Intian ja Venäjän kumppanuus on peruja kylmän sodan ajalta, jolloin Neuvostoliitto tuki Intiaa.
Venäjä on yhä Intian tärkein asetoimittaja, ja maan asevoimat ovat riippuvaisia venäläisistä varaosista.
Lännessä kärkkäimmät ovat jo syyttäneet Intiaa Venäjän kätyriksi, koska se on moninkertaistanut öljyostonsa Venäjältä Ukrainan sodan alettua.
Intia toimii näin, koska kukaan ei estä sitä.
Intia ratkaisevassa roolissa Kiinan ja USA:n välillä
Yhdysvallat katsoo läpi sormien Intian energiakauppoja Venäjän kanssa, koska Washingtonin näkökulmasta hyvät suhteet Intiaan ovat tärkeämmät kuin Venäjän vedentiivis kauppasaarto, arvioi Indianan yliopiston valtiotieteen professori Sumit Ganguly.
Intian ulkopolitiikkaaan erikoistunut Ganguly on tehnyt uransa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Lisäksi hän on vaikutusvaltaisen The Council on Foreign Relations -ajatuspajan jäsen.
Gangulyn mukaan Yhdysvallat katsoo Intiaa ensisijaisesti Kiina-lasien lävitse.
– Yhdysvallat tarvitsee Intiaa padotakseen Kiinan vaikutusvallan kasvua, Ganguly sanoo.
Hänen mukaansa Yhdysvaltojen ulkopoliittisessa johdossa ymmärretään, että Intian kieltäytyminen Venäjän öljystä johtaisi maassa suuriin talousvaikeuksiin ja sitä kautta sisäpoliittiseen kuohuntaan.
Ja juuri nyt Intian tulisi olla vakaa.
Jos maailman väkirikkain maa on tukevasti liberaalien demokratioiden leirissä ja ulkopoliittisesti Kiinaa vastaan, alkaa orastava uusi kylmä sota Pekingin ja Washingtonin välillä näyttää lännen kannalta paremmalta.
Tämä ei ole aivan mahdoton haave.
– Intia hyväksyy Yhdysvaltain johtaman maailmanjärjestyksen. Se ei pyri muuttamaan sitä toisin kuin Kiina, T.V Paul arvioi.
Vielä kymmenen vuotta sitten monet Washingtonissa näkivät Venäjän tärkeimpänä, pitkän aikavälin kumppanina Kiinan taltuttamiseksi.
Kiinan vaikutusvallan kasvaessa Yhdysvaltain suhteet Venäjään alkoivat kuitenkin vuosi vuodelta heikentyä. Krimin valtauksen jälkeen 2014 ajatus mahdollisesta kumppanuudesta haudattiin.
– Nyt Intia on lopullisesti korvannut Venäjän, sanoo professori Ganguly.
Epäselvää kuitenkin on, miten halukas Intia on lähtemään Yhdysvaltojen tueksi taistelussa autoritaarisia hallintoja vastaan.
Intian ulkopoliittisen eliitin keskuudessa on kylmän sodan historiasta juontuva syvä epäluottamus Yhdysvaltoja kohtaan. Washingtonin veljeily välillä Pakistanin ja välillä Kiinan kanssa ei ole unohtunut.
Monet Delhissä haikailevat myös niin kutsutun strategisen autonomian perään, vaikka sitä ei professori Gangulyn mukaan koskaan ollut olemassakaan.
– Loppukädessä kylmä sota asetti ne kehykset, joiden rajoissa Intia pystyi toimimaan. Ei se ollut riippumattomuutta, Ganguly kiteyttää.
Venäjästä voi tulla Intialle rasite
Ukrainan sota on paljastanut Intian puolustuspolitiikan haavoittuvuuksia, jotka johtuvat liiallisesta tukeutumisesta Venäjään, arvioi Harsh Pant videopuhelussa Delhistä.
Pant on kansainvälisten suhteiden professori King’s College London -yliopistossa sekä tutkimus- ja ulkopolitiikkaosaston varapuheenjohtaja intialaisessa Observer Research Foundation -ajatuspajassa.
– Jos Venäjä jatkaa tätä sotaa Ukrainaa ja laajempaa länttä vastaan seuraavien kuukausien ja vuosien ajan, se supistaa valtavasti Venäjän kykyä auttaa Intiaa puolustussektorilla, Pant sanoo.
Länsimaiden laajojen talouspakotteiden kohteeksi joutunut Venäjä on esittänyt Intialle listan tuotteista, joita se haluaisi intialaisten yritysten toimittavan Venäjälle. Listalla on muun muassa autoalan komponentteja ja kemikaaleja.
Pantin mukaan Intia on haluton viemään Venäjälle sellaista tavaraa, joka voisi tehdä Intiasta kohteen lännen pakotteille.
Hänen mukaansa Intian ja Venäjän välisissä suhteissa alkaa uusi aikakausi, jos Venäjän ja Kiinan lähentyminen jatkuu.
Pant arvioi, että jos Venäjä-Kiina-akseli vahvistuu tulevaisuudessa, Intian siteet länteen tiivistyvät ja samalla Intian suhde Venäjään rappeutuu.
Kiina, Kiina, Kiina
Intia pitää Yhdysvaltojen tavoin Kiinaa vakavimpana turvallisuusuhkana. Erityisesti pitkäaikainen rajakiista hiertää maiden välejä.
Intia ja Kiina ovat erimielisiä siitä, missä niiden välinen pitkä raja Himalajan vuoristossa tarkalleen ottaen kulkee.
Twitterissä levisi joulukuussa tämä aiemmasta rajakahakasta kuvattu video. Se näyttää, kuinka kepeillä aseistautuneet intialaiset ajavat kiinalaiset pois kukkulan laelta.
Tähän saakka sotilaat ovat taistelleet kepeillä ja kivillä, mutta tilanteen kiristyminen voi johtaa tuliaseiden käyttöön. Silloin Venäjän asetoimituksille saattaisi olla tarvetta.
Tämä on yksi syy, miksi Intia ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
– Kun intialaiset sotilaat tappelevat kiinalaisten sotilaiden kanssa rajalla, Intia ei voi julkisesti suututtaa Venäjää, Pant sanoo.
Intia ja Kiina kävivät rajakiistan takia lyhyen sodan vuonna 1962, kun Kiina teki yllätyshyökkäyksen ja ajoi Intian joukot pois rajalta Ladakhissa ja Arunachal Pradeshissa.
Konflikti päättyi, kun Kiina pääosin vetäytyi valtaamiltaan alueilta.
– Intiassa on viime vuosina yleistynyt näkemys, että Kiina ei tahdo sen kanssa vakaata suhdetta, Pant sanoo.
Hänen mukaansa intialaisten päättäjien keskuudessa vallitsee yksimielisyys, että jos Kiina ei näytä aitoa halua ratkaista rajakysymystä, Intian on vaikea palata vuotta 2020 edeltäneeseen tilanteeseen ja normalisoida maiden suhteita.
Rajakiistan lisäksi Intiaa ärsyttää myös esimerkiksi se, että Kiina vastustaa Intian pääsyä YK:n turvallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi.
Katseet kääntyivät indopasifiselle alueelle
Rajakiistojen kiihtyessä Intia on hakeutunut yhä enemmän lännen leiriin.
Yksi työkalu Kiinan vaikutusvallan patoamisessa on Quad-ryhmä, johon kuuluvat Yhdysvallat, Intia, Japani ja Australia.
Virallisesti Quad ei toimi Kiinaa vastaan, mutta käytännössä sen tarkoitus on torjua Kiinan valtapyrkimyksiä indopasifisella alueella.
– Kiina ei halua Intiaa kilpailijaksi indopasifiselle alueelle. Kiina haluaa hallita ja syrjäyttää Yhdysvallat. Tässä Intia tulee jossain määrin ilonpilaajaksi Kiinalle, Paul sanoo.
Intian asevoimilla on maailman kolmanneksi suurin budjetti Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Intialla on muun muassa ydinkäyttöisiä sukellusveneitä ja viime syksyllä se laski vesille toisen lentotukialuksen.
Asevoimien suorituskyky perustuu kuitenkin ennen kaikkea suuriin, heikosti varustettuihin maajoukkoihin.
– Intialta puuttuu laajamittainen kilpailukykyinen sotateollisuus, joka pystyy tuottamaan toimivia asejärjestelmiä, sanoo professori Ganguly.
Maavoimien uudistaminen ei kuitenkaan yksin riitä, mikäli Intia haluaa nousta merkittäväksi sotavoimaksi.
– Intian pitäisi ohjata huomattavasti suurempi osa puolustusbudjetistaan laivastolle, mikäli se haluaa nousta vahvaksi peluriksi indopasifisella alueella, arvioi professori T.V. Paul.
Sisäinen levottomuus on ulkopoliittinen ongelma
Paremmat asevoimat ja vahva talous eivät yksin takaa maan nousua suurvallaksi.
Intian vaikutusvallan kasvua jarruttaa, että se on yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista, sanoo professori Ganguly Indianan yliopistosta.
Intia on vaurastunut, mutta samaan aikaa pilvenpiirtäjien rinnalla on äärimmäistä köyhyyttä, jota on totuttu näkemään lähinnä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa – ei kehittyvässä Aasiassa.
Kiinassa ja Yhdysvalloissa vauraus on jaettu huomattavasti tasaisemmin. Professori Gangulyn mukaan tällä on pitkällä aikavälillä suuri vaikutus Intian ulkopolitiikkaan.
Epätasa-arvo johtaa maan sisäisiin levottomuuksiin ja edelleen ailahtelevaan ulkopolitiikkaan.
– Hyvin epätasa-arvoinen yhteiskunta ei voi pärjätä suurvaltana, koska maassa tulee aina olemaan sisäisiä levottomuuksia, kiteyttää professori Ganguly.
Voit keskustella aiheesta su 22.1. klo 23 asti.