Norjan hallitus aikoo viedä merenpohjan kaivoshankkeen maan parlamenttiin käsiteltäväksi parin viikon sisällä, kertoo Financial Times -lehti.
Norjan energiaministeriö aikoo antaa parlamentille ehdotuksen, joka mahdollistaisi merialueen tutkimusta ja louhintaa koskevien lupahakemusten jättämisen. Parlamentin on tarkoitus äänestää asiasta syksyllä.
– Ehdotettu merenpohjan kaivosalue on valtavan iso. Joitain samankaltaisia merenalaisia kaivoshankkeita on suunnitteilla myös esimerkiksi Tyynellä valtamerellä, sanoo merigeologiaan perehtynyt tutkimusprofessori Aarno Kotilainen Geologian tutkimuskeskuksesta.
Hanke olisi Norjanmerellä ja ulottuisi lähes Huippuvuorille asti. Toistaiseksi missään ei ole aloitettu varsinaista kaivostoimintaa merenpohjassa.
Norjan hallitus on perustellut hanketta tarpeella edistää vihreää siirtymää, eli muutosta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kaavailuissa Norjasta tulisi ensimmäinen maa, joka louhii akkumetalleja merenpohjasta.
Merenpohjan kuumissa lähteissä on paljon arvokkaita metalleja
Käytännössä mineraaleja louhittaisiin merenpohjan kuumien lähteiden läheisyydestä, Kotilainen selvittää.
Kyseisellä alueella Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaatat erkanevat toisistaan, ja tähän liittyy paljon vulkaanista aktiivisuutta. Kun merenkuori liikkuu, sulaa laavaa pääsee ylös merenpohjaan.
– Kuumista lähteistä tulevassa vedessä on paljon merellisestä kuoresta liuenneita metalleja. Siksi ne nyt ovat kiinnostavia, Kotilainen sanoo.
Kuumien lähteiden ympärille, purkausaukkoihin, saostuu hyvin metallipitoisia ”putkia”, ja metalleja leviää myös lähiympäristöön.
– Nämä alueet ovat hyvin rikkaita muun muassa akkumineraaleista. Siellä on kobolttia, nikkeliä, kuparia ja varmaan litiumiakin, Kotilainen luettelee.
Norja on arvioinut, että suunnitellun hankkeen alueella mannerlaattojen halkeamissa, jopa neljän kilometrin veden syvyydessä, olisi arviolta 38 miljoonaa tonnia kuparia.
– Nyt teknologia alkaa mahdollistaa tällaisten syvänmeren alueiden hyödyntämisen, mutta haittavaikutukset täytyy ensin selvittää perusteellisesti, Kotilainen sanoo.
Ympäristövaikutuksia ei vielä tunneta
– Varsinkin merenpohjan kuumien lähteiden lähellä on valtavan rikas ja ainutlaatuinen biologinen elinympäristö. Ei tiedä, miten kaivostoiminta vaikuttaisi niihin, Kotilainen sanoo.
Hanke on synnyttänyt Norjassa kiivaan keskustelun, sillä syvänmeren louhinnan vaikutuksia meriympäristölle ei vielä tunneta.
Alkuvuonna ympäristöjärjestöt vaativat yhteisessä lausunnossaan hallitusta perumaan projektin, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK.
Myös Norjan Geologian tutkimuslaitos NGU on esittänyt kärkevää kritiikkiä Norjan öljy- ja energiaministeriön tietoja kohtaan. NGU on antanut ymmärtää, että kaikilla ministeriön arvioilla ei ole tarpeeksi tieteellistä pohjaa, kertoo NRK.
Norjan hallitus on vakuuttanut, että kaavailtu kaivoshanke toteutettaisiin ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Myös Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova muistuttaa, että Norja on virittämässä hanketta alueelle, josta ei ole juuri tutkimustietoa.
Merenpohjasta löytyy koko ajan uusia eläin- ja kasvilajeja ja ainutlaatuisia eliöstöjä.
– Samaan aikaan Kansainvälisen merenpohjajärjestön piirissä käydään keskustelua siitä, onko kaivostoiminta syvänmeren pohjassa ylipäänsä mahdollista. Esimerkiksi Ranska haluasi kieltää sen kokonaan, Koivurova sanoo.
Huippuvuorten ympäristössä toiminta herättää myös kiistaa
Norjalla voi tulla myös kansainvälistä kiistaa hankkeesta, jos se etenee, koska vuonna 1920 solmitun Huippuvuorisopimuksen tulkinnasta on eri näkemyksiä.
Sopimuksen mukaan Norjalla on oikeus hallita ja hallinnoida Huippuvuoria. Sopimus tarjoaa kuitenkin kaikille sopimuksen osapuolille periaatteessa samanlaiset oikeudet hyödyntää aluetta taloudellisesti.
Sopimuksen osapuolina ovat muun muassa Britannia, Yhdysvallat ja Venäjä.
– Maat ovat erimielisiä siitä, kuinka pitkälle niiden oikeus hyödyntää merialuetta ja sen varoja ulottuu. Norja katsoo, että se voi toimia kauempana Huippuvuorten rannikosta kuin mitä muut hyväksyvät, Koivurova sanoo.
”On vähän kuin oltaisiin tutkimassa kuuta”
Monella maalla on nyt kova paine hyödyntää vaikeasti saatavilla olevia metalleja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Lisäksi halutaan vähentää riippuvuutta Kiinasta, joka pitkälti hallitsee esimerkiksi harvinaisten metallien tuotantoketjuja.
Samalla ollaan kuitenkin tekemisissä aiemmin hyödyntämättömien paikkojen kanssa.
– On vähän kuin lähdettäisiin tutkimaan ulkoavaruutta. Perustietoa ei vielä ole olemassa, siksi voi tapahtua peruuttamatontakin vahinkoa, Koivurova sanoo.