Oletko törmännyt liikenteessä tilanteeseen, jossa autoilija ajaa ajoväylällä varoen ja hitaasti, liian hitaasti. Sillälailla, että jos ajat siinä perässä niin alkaa jo vähän ärsyttää. “Menisit jo! Opettele ajamaan!”
Edessäsi saattaa käännellä rattia ajopelkoinen ja tuollaiset kommentit ei varsinaisesti auta häntä. Mutta mikä auttaisi?
Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo kannustaa ajopelkoista miettimään syitä pelon takana.
Yleisimmät kaksi ovat ajamattomuus tai jokin trauma, esimerkiksi kolari. Ajamattomuuteen saattaa johtaa helposti elämäntilanne. Monissa perheissä yhä edelleen mies istuu automaattisesti ratin takana, vaikka myös naisella olisi ajokortti.
Kun syyt ajammattomuuteen ovat selvillä, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.
Jos syynä pelkoon on pitkä ajamattomuus, Vuoristo kannustaa hakeutumaan autokouluun ja siellä ajamaan ammattilaisen kanssa tai lähtemään liikkeelle vaikka simulaattorista.
Jos taas pelon taustalla on jokin traumaperäinen pelko, apua kannattaa lähteä hakemaan esimerkiksi psykologilta. Myös itsensä altistaminen voi toimia.
– Jos on vaikka tietty risteys, missä on sattunut jotain, niin ajetaan siitä niin monta kertaa, että tulee positiivinen kokemus. Sen jälkeen se pelko alkaa pikkuhiljaa haihtua, Vuoristo neuvoo.
Ajopelko ei ole pelkästään huono asia ja turha riskinotto näkyy myös onnettomuustilastoissa.
Vuoristo muistuttaakin, että yleensä varovainen kuljettaja on myös turvallinen kuljettaja.
Vuoriston mukaa Liikenneturvaan tulee kysymyksiä ajopelosta melko harvoin, mutta toisaalta se on myös aihe, josta ei kysytä niin matalalla kynnyksellä kuin vaikka liikennemerkeistä.
– Niistä kysytään yllättävän paljon, Vuoristo kertoo.
Jos kaipaat vertaistukea, niin sitä kyllä löytyy. Voit katsoa ajopelkoisen toimittajan tarinan artikkeli pääkuvan paikalta.
Tsemppiä ajoihin!