Merenkulun odotetaan olevan päästötöntä vuoteen 2050 mennessä. Kalliiden muutostöiden välttämiseksi varustamot edellyttävät uusien määräysten huomioimista aluksissa jo nyt.
Vaasan Wärtsilässä on viime aikoina testattu uutta laivamoottoria, joka kulkee muun muassa vihreällä ammoniakilla ja vihreällä metanolilla.
Vihreistä polttoaineista puhuttaessa tuotantoprosessi on hiilivapaa; ne tuotetaan esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman avulla.
Vihreitä investointeja on suunnitteilla Suomeen yli 200 hanketta yli 85 miljardilla eurolla. Niistä jopa 13 miljardia tulee Pohjanmaalta.
Hankkeiden määrä on kasvanut muun muassa siksi, että vetyä on nyt mahdollista tuottaa aiempaa edullisemmin.
Paikoin investointivauhtia Suomessa on toppuuteltu ja pelätty yltiöoptimistisuuden pahimmillaan rapauttavan uskoa vetyyn ja vihreisiin investointeihin, kun jotkut hankkeista vääjäämättä epäonnistuvat.
Wärtsilän teknologiajohtaja Juha Kytölä ei ole huolissaan mahdollisista riskeistä, joita vedyn ja muiden vihreiden hankkeiden nopeaan siirtymään voi liittyä.
– On välttämätöntä löytää ratkaisut siihen, että saamme fossiilisen hiilen pois. On erinomaista, että nyt on tulossa varoja ja investointeja tällaisille toimialueille, jotka mahdollistavat hiilettömän yhteiskunnan, Kytölä sanoo.
Uudet polttoaineet haastavat
Tuotekehitystä vedyn ja vihreän metanolin kanssa on tehty Wärtsilässä vuodesta 2015 alkaen. Ammoniakin kehitys taas alkoi vuonna 2019.
Uusille polttoaineille kehitetyt moottorit ovat periaatteeltaan lähes samanlaisia kuin aiemmat fossiilisille polttoaineille tehdyt moottorit.
– Mutta muun muassa polttoaineen syöttöjärjestelmä muuttuu, pakokaasujen käsittely on huomioitava, ja mahdollisesti tarvitaan myös katalysaattori. Moottori ei ole ongelma, polttoaineet ovat, Juha Kytölä toteaa.
Haasteita uusien polttoaineiden käytössä siis on.
Ammoniakkia Juha Kytölä kuvaa ”laiskaksi”, sillä se palaa hitaasti, ja siksi sen syttymistä täytyy houkutella esimerkiksi laittamalla moottoriin ensin helposti syttyvää ainetta.
– Vety on sitten ”hermostunut polttoaine”. Se reagoi nopeasti, joten käsittelyn pitää olla hyvä, jotta palo alkaa oikealla hetkellä.
Metanoli taas vastaa Kytölän mukaan pitkälti dieseliä.
Etelä-Amerikassa sokeriruo'osta valmistettua etanolia sekä metanolia käytetäänkin jo osin autojen polttoaineena. Myös Kiina on viime aikoina osoittanut kiinnostusta vihreän, ei hiilestä tehdyn, metanolin käyttöön autoissa.
– Mutta samaa voi tehdä myös vedyn avulla synteettisesti, Kytölä sanoo.
Kytölä uskoo, että vetyteollisuus tulee houkuttelemaan alalle tarvittavaa uutta työvoimaa. Tällä hetkellä monet teollisuussektorit kärsivät jo Suomessa osaajapulasta.
– Nuoret ovat todella motivoituneita. He tulevat meille Vaasaan töihin ympäri maailmaa ollakseen osa merkityksellistä työtä.
Edulliset hinnat ja ympäristötavoitteet ajavat hankkeita eteenpäin
Vaikka vetyyn ja siitä jalostettaviin aineisiin panostetaan paljon juuri nyt, on ajatus vedyn käytöstä polttomoottoreissa huomattavasti vanhempi.
Se heräsi ensimmäisen kerran jo 1800-luvun alussa, kun sveitsiläinen Isaac de Rivaz käytti vetyä ensimmäisessä toimivassa polttomoottorissa.
Miksi vety ja siitä jalostetut aineet, kuten ammoniakki, ovat sitten pinnalla juuri nyt?
– Kaksi syytä: globaalin lämpenemisen vuoksi nyt on valtava tarve päästä eroon fossiilisesta polttoaineista. Lisäksi uusiutuvan sähkön tuotanto on yhtäkkiä edullisempaa, mikä mahdollistaa vedyn tuottamisen vedestä, Kytölä selittää.
Myös päästötavoitteet ovat lisänneet vauhtia. Tavoite hiilineutraalista merenkulusta vuoteen 2050 tulee varustamoiden kansainvälisen kattojärjestön International Chamber of Shipping (ICS) esityksestä sekä EU:n ilmastovalmiuspaketista, jossa merenkulku liitettiin osaksi päästökauppajärjestelmää.
Lopullinen strategialuonnos merenkulun hiilineutraaliustavoitteista esitetään ja hyväksytään International Maritime Organizationin (IMO) alaisen ympäristönsuojelukomitea Marine Environment Protection Committeen MEPC 80 -kokouksessa heinäkuussa.
Wärtsilän ammoniakilla toimiva moottori valmistunee energiamarkkinoille tämän vuoden lopussa. Puhdasta vetyä käyttävän moottorin puolestaan arvioidaan valmistuvan vuoteen 2025 mennessä.
Muuttuuko vihreä siirtymä ruskeaksi?
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija Jari Ihonen on toppuutellut yltiöoptimistisuutta vetyä kohtaan. Hänen mukaansa vetybuumin riskinä on niin kutsuttu ”hype-sykli”, jossa uuden teknologian tullessa markkinoille on usko sen mahdollisuuksiin liioiteltua.
Lopulta kiinnostus laskee jyrkästi, kun uusi teknologia ei täytä kaikkia sille asetettuja odotuksia.
Myös Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri on kritisoinut sitä, millä vauhdilla ja volyymillä alueelle suunnitellaan vihreän siirtymän hankkeita.
Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat Elinkeinoelämän Keskusliiton laskelmien mukaan selkeästi Manner-Suomen kärkeä vihreän siirtymän investoinneissa.
Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Marjo Lehtisalo on todennut, että vauhti on liian kova, eikä kaikissa hankkeissa esimerkiksi tuulivoiman osalta ole buumin vuoksi huomioitu hankkeiden ympäristövaikutuksia tarpeeksi.
Vihreä siirtymä on Lehtisalon mukaan jo muuttumassa sävyltään ruskeaksi. Se näkyy hänen mukaansa nyt esimerkiksi jo hankkeiden ympäristövaikutusten arviointien (YVA) laadun heikentymisenä.