Raumalaisen suurkonsernin juuret olivat pääkaupungissa. Liikemies Rafael ”Rafu” Lönnström perusti yrityksen Helsinkiin 1929. Sittemmin yritys siirtyi Raumalle.
Viiden yrityksen konsernin kahden suurimman yksikön toimialana oli 1930-luvulta lähtien sotateollisuus.
Tehtailijan vaimosta Teresia Lönnströmistä tuli mainio kumppani liiketoimintaan, vaikka hän ei puuttunutkaan miehensä bisneksiin. Hän oli silti tärkeä hahmo ison konsernin toiminnassa.
– Teresia rakasti kauniita asuja ja näyttäviä juhlia, joihin kutsuttiin konsernin liikekumppaneita ja raumalaista seurapiiriä, kertoo amanuenssi Raija Heikola Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseosta.
Sytytin oy ja Ammus oy valmistivat Suomen Puolustusvoimille nimensä mukaisesti ampumatarvikkeita, sytyttimiä ja ammuksia.
Kauppa kävi.
Teresia Lönnström lähti usein mukaan miehensä Keski-Euroopan liikematkoille, joista hän muun muassa hankki kauniita astioita juhlakattauksiin. Esteetikkona hän nautti kauniista esineistä.
Hän oli syntynyt Suomessa, mutta hänen vanhempansa olivat tanskalaisia. Matkailu oli luontevaa.
Jotain muuta oli kuitenkin tulossa.
Miehen kuolema yllätti
Työnjako oli selvä: mies hoitaa bisnekset ja vaimo liiketoimintaa tukevan sosiaalisen toiminnan. Teresia Lönnström oli taitava juhlien järjestäjä. Hän sai ihmiset viihtymään.
Lönnströmeillä ei ollut lapsia, mutta Teresia Lönnström piti lapsista ja järjesti heillekin omia lastenjuhlia.
Tilanne muuttui dramaattisesti, kun Rafael Lönnström kuoli keuhkotuberkuloosiin 1943. Läheiset uskoivat toipumiseen vahvasti, joten konserniin liittyviä järjestelyjä ei tehty. Valmennus jäi.
Muotialaa ja ranskaa opiskellut Teresia Lönnström joutui äkkiä alle viisikymppisenä johtovastuuseen valtavaan konserniin, jonka tuotantolinjat liittyivät keskiraskaaseen teollisuuteen.
Isoja päätöksiä oli tehtävä. Sota loppui, rauhansopimus kielsi aseteollisuuden ja Neuvostoliitto puolitti sotakorvaustuotannon.
Jo Rafael Lönnström oli ennakoinut, mutta aseteollisuuden lisäksi tuotantoa pitää miettiä muillekin aloille. Konserni tuotti muun muassa sähkövarusteita, vesihanoja, partateriä, teollisuusketjuja ja kuljetinlaitteistoja.
Voimakastahtoisen naisen perintönä nykytaidetta
Loistavasta kutsujen emännästä tuli 30 vuodeksi teollisuuskonsernin päättäjä. Hän joutui tekemään isoja teollisuuskonsernin tuotannon muutoksiin liittyviä ratkaisuja.
Työ onnistui, vaikka hän aloitti konsernin johtamisen nollasta.
Yhtiöllä oli aina myös toimitusjohtaja. Teresia Lönnströmillä oli kuitenkin iso vastuu, koska hän omisti osake-enemmistön.
– Hän oli voimakastahtoinen ja pidetty ihminen, jolta löytyi lopulta myös johtajan piirteitä, Raija Heikola kuvaa.
Teresia Lönnström jättäytyi pois työstään tasan 50 vuotta sitten 1973. Hän sai teollisuusneuvoksen toisena suomalaisena naisena.
Teresia Lönnströmin perustama säätiö rahoittaa nykytaideprojekteja, jotka ovat joko pysyviä taideteoksia tai vaikkapa luonnon rytmissä muuttuvia projekteja, kuten Khronoksen talo tai Kelluva Saari.