Eduskunnan valiokunnissa kuullaan suhteellisesti hyvin vähän tieteentekijöitä, selviää Jyväskylän yliopiston ja Suomalaisen Tiedeakatemian tekemästä analyysistä.
Vain alle kymmenen prosenttia kuulluista asiantuntijoista on tutkijoita.
– Luku saisi olla korkeampi. Jos halutaan tutkittuun tietoon perustuvaa hyvää hallintoa, kymmenen prosenttia on aika pieni luku, toteaa tutkimusmetriikan asiantuntija Janne-Tuomas Seppänen Jyväskylän yliopistosta.
Eniten tutkijoita on kuultu perustuslakivaliokunnassa, jossa lähes puolet kuulemiskäynneistä on ollut tutkijoiden kuulemisia. Ne ovat kuitenkin keskittyneet hyvin pienelle joukolle tutkijoita.
Runsaammin tieteentekijöitä on kuultu myös tulevaisuusvaliokunnassa. Siellä tutkijoiden osuus käynneistä ja kuulluista on neljäsosa.
Suhteellisesti vähiten tutkijoita on kuultu liikenne- ja viestintävaliokunnassa, jossa vain yksi sadasta kuullusta oli tieteentekijä.
Tutkijoita on kuultu vähän myös puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa.
Seppänen pitää tutkijoiden kuulemisia oleellisena valiokuntatyössä.
– Mielestäni tärkeintä on, että lainsäädäntötyöhön välittyisi mahdollisimman hyvin riippumaton ja tieteellinen tieto, hän sanoo.
Virkamiehiä kuullaan eniten
Seppäsen mukaan valiokunnissa kuullaan kaikkein eniten ministeriöiden virkamiehiä. Heidän työnsä on koostaa tietoja eduskunnalle.
Vuosien aikana tutkijoiden osuus valiokuntien asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin kasvanut. Määrä kasvoi etenkin pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimikaudella.
Petteri Orpon vetämissä hallitusneuvotteluissa niin ikään noin kymmenen prosenttia kuulluista asiantuntijoista on ollut tieteentekijöitä.
– Jää nähtäväksi, jatkuuko sama linja myös valiokunnissa hallituksen aloitettua työnsä.
Tutkijanaisia kuullaan miehiä vähemmän
Sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu kuulemisissa: naisia kuullaan selvästi vähemmän kuin miehiä.
Naisten osuus kuulluista tieteentekijöistä on alle kolmannes.
– Se kuvastaa varttuneempien tutkijoiden joukossa olevaa sukupuolijakaumaa, joten valiokuntia ei voi syyttää siitä, että he ovat ottaneet tutkijan siitä joukosta, joka on tarjolla, sanoo Seppänen.
Kuulemiskäynneissä naisten osuus on tätäkin pienempi, vain noin viidesosa.
Analyysi perustuu eduskunnan julkaisemaan avoimeen aineistoon vuosilta 1999–2022.
Voit tutustua analyysin täältä.
Voit kommentoida juttua perjantaihin 16. kesäkuuta kello 23:een asti.