Tulevalla hallituksella on edessään tukku taloutta koskevia päätöksiä, joilla pitäisi kääntää Suomi kestävälle kasvu-uralle.
Keskeisimpiä tavoitteita on saada maahan 100 000 uutta työllistä. Tämä on mahdollista mutta siinä mielessä hankalaa, että työllisyys on jo viime aikoina kehittynyt hyvin, sanoo taloustieteen professori Niku Määttänen.
Ylen aamussa vieraillut Määttänen on myös talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja. Neuvoston tehtävä on arvioida Suomessa harjoitettua talouspolitiikkaa riippumattomasti.
Ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta nostaa esiin, että tänä ja viime vuonna on nähty paljon työperäistä maahanmuuttoa, koska työvoimalle on ollut runsaasti kysyntää.
– Jos tämä kehitys jatkuu, varmasti nähdään myös kasvava työllisten määrä maahanmuuton seurauksena, Kostiainen sanoi Ylen aamussa torstaina.
Yksi kiistelyn aihe hallitusneuvotteluissa on ollut juuri maahanmuutto. Ylen tietojen perusteella neuvotteluissa olisi päädytty siihen, että EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin muuttavilta vaadittaisiin vähintään 1 600 euron tulot kuukaudessa oleskeluluvan saamiseksi.
Julkisen talouden näkökulmasta on hankalaa arvioida, miten tällaiset ratkaisut vaikuttavat: varsinkin hallituskauden mittaisella ajanjaksolla suhdanteet ovat isossa roolissa, sanoo Määttänen.
– Jos haetaan kunnianhimoista työllisyyspolitiikkaa, helposti ollaan tilanteessa, jossa pitää vain hyväksyä, ettei tiedetä kovinkaan tarkkaan, miten ne [keinot] tulevat vaikuttamaan edes pitkällä aikavälillä.
Voit seurata hallitusneuvottelujen etenemistä täältä.
EKP näyttää onnistuvan inflaation suitsimisessa
Euroopan keskuspankki (EKP) kokoontuu tänään Frankfurtissa. Iltapäivällä odotetaan EKP:n ilmoitusta ohjauskoron maltillisesta nostamisesta.
Reilu viikko sitten pääjohtaja Christine Lagarde totesi EKP:n uskovan, että euroalueen inflaatio ei ole vielä saavuttanut huippuaan. Lausunto kiihdytti osaltaan arvioita koronnostojen jatkumisesta.
Keskuspankki aloitti koronnostot viime kesänä hillitäkseen ennätyksellistä inflaatiota. Nousuvauhti on kuitenkin jo hidastunut.
Määttäsen mukaan keskuspankki on onnistunut rahapolitiikassaan ainakin tähän saakka.
– Toistaiseksi näyttää siltä, että rahapolitiikan kiristäminen on saamassa inflaatiopiikin kuriin tavalla, joka ei ainakaan kovin pahasti ole talouskehitystä heikentänyt tai aiheuttanut suurta työttömyyden nousua. Tämä näyttää oikeastaan menevän aika hyvin.
Korkomöröistä huolimatta Nordean Kostiainen uskoo useimpien asuntovelkaisten suomalaisten pärjäävän, vaikka korot vielä vähän nousisivat.
– Jos taloudellinen tilanne on säilynyt suunnilleen samana kuin luottoa nostaessa, pitäisi olla mahdollisuudet maksaa lainaa. Nyt nähdään, että ihmiset ovat joutuneet säästämään asioista, mutta isossa mittakaavassa ei ole tullut tilannetta, että ihmiset eivät olisi pystyneet maksamaan lainojaan.