Konserttiliput ostetaan taas reilusti etukäteen, selviää uudesta kyselytutkimuksesta.
– Kolme neljästä hankkii lippunsa hyvissä ajoin. Siinä mielessä olemme palaamassa normaaliin aikaan. Se on hyvin tervetullut ilmiö, toteaa Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Iiris Lehtonen.
Koronapandemian aikana ja sen jälkimainingeissa on julkisuudessa toistunut tapahtuma-alan huoli siitä, kuinka ihmiset ostavat lippuja tapahtumiin vasta viime hetkillä. Ilmiö on aiheuttanut päänvaivaa tapahtumien ja konserttien järjestäjille sekä luonut epävarmuutta koko alalle.
Klassisen musiikin konserttien kohdalla kysymys on enää korkeintaan marginaalisesta ilmiöstä. Harkinta-aika on pidentynyt vain noin viidellätoista prosentilla konserttikävijöistä verrattuna pandemiaa edeltäneisiin aikoihin. Tuloksia on verrattu edelliseen eli viisi vuotta sitten tehtyyn kyselytutkimukseen.
Tuoreen kyselytutkimuksen vastaajista 36 prosenttia osti lipun heti, kun orkesterin kausiesite oli julkistettu, ja 21 prosenttia hankki lipun noin kuukautta ennen esitystä. Vajaa viidennes (17 %) vastaajista hankki lipun heti, kun oli kuullut esityksestä.
Ihmisten ostokäyttäytymistä tarkkailtiin myös silloin, kun koronarajoitukset poistuivat ja tapahtumia alettiin taas järjestää.
– Selkeä viesti oli, että ihmiset ostavat lippunsa myöhemmin. Nyt tilanne on muuttunut.
Noin kolmekymppiä on vastaajien mielestä sopiva hinta lipusta
Konserttilippujen hinnat vaihtelevat alueittain, mutta peruslipun tavalliseen sinfoniakonserttiin saa noin kolmellakympillä. Alennuksia saavat muun muassa eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät.
Alennusta saa myös ostamalla kausikortin, jollaisen olikin hankkinut reilu kolmannes (35 %) vastaajista.
Kyselytutkimuksessa lähes yhdeksän kymmenestä kävijästä (87,5 %) pitää lippujen hintaa edullisena, melko edullisena tai sopivana. Iiris Lehtonen pitää tulosta merkittävänä taloudellisesti tiukkana aikana.
Tosin uudessa hallitusohjelmassa konserttilippujen arvonlisävero nousee neljä prosenttiyksikköä, kymmenestä neljääntoista. Sinfoniakonsertin lipun hintaan se tarkoittaisi noin euron korotusta, jos alv:n nousu siirtyisi suoraan siihen. Lehtosta asia harmittaa, koska alv:n nousu vaikuttaa suoraan hallitusohjelmassa esiin nostettuun luovien alojen kasvupotentiaaliin.
Studio Ghiblin elokuvamusiikki veti puoleensa uusia yleisöjä
Kävijätutkimuksen rinnalla toteutettiin paneelitutkimus, jossa tarkastelun alla olivat ihmiset, jotka eivät käy konserteissa. Tällaisista ei-kävijöistä noin 58 prosenttia voisi tai voisi ehkä käydä klassisen musiikin konsertissa. Viisi vuotta sitten vastaava luku oli noin 55 prosenttia.
Uusia konserttikävijöitä voisivat houkutella tutkimuksen mukaan muun muassa yhteistuotannot eri musiikkigenrejen edustajien kanssa sekä teemoitellut ohjelmakokonaisuudet.
Tästä on olemassa käytännön esimerkkejä. Helsingin kaupunginorkesterin loppiaiskonsertin yleisö koostui tavallisesta poiketen etupäässä nuorista ja nuorista aikuisista. Ohjelmassa oli tuolloin Studio Ghiblin säveltäjän Joe Hisaishin musiikkia, muun muassa Hayao Miyazakin Henkien kätkemä -animaatioelokuvasta. Konsertin johti säveltäjä itse.
Vastaavia esimerkkejä riittää lisääkin, Lehtonen huomauttaa.
– Haluaisin mainita Vantaan viihdeorkesterin John Williams -teemakonsertit. Olin niistä viimeisessä ja siellä oli selkeästi ihan uutta ja nuorta yleisöä. Toinen esimerkki on Tapiola Sinfoniettan Politiikka-festivaali, jossa konsertteihin yhdistettiin puhetta ja tietoa. Siellä tein tämän saman havainnon.
Lehtosen mukaan pohjimmiltaan kysymys on maailmalla leviävästä trendistä, joka näyttää siis osaltaan rantautuneen myös Suomeen.
– Yhä enemmän mennään konserttikohtaiseen ja elämyslähtöiseen markkinointiin.
Konserttikävijät ovat sitoutunutta porukkaa
Pandemian vaikutukset klassisen musiikin konserteissa alkavat ylipäänsä olla historiaa. Kyselytutkimuksesta saadut luvut ovat monilta osin samanlaisia keväältä 2023 ja keväältä 2018.
– Pandemia-aika ei ole heikentänyt orkesterien kävijäuskollisuutta, Iiris Lehtonen sanoo.
Tutkimuksesta käy ilmi, että sitoutuneisuus yhdistää konserttikävijöitä. Yhdeksän kymmenestä kävijästä aikoo tulla toistekin, ja 96 prosenttia suosittelisi tai on suositellut orkesterien konsertteja muille.
Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa kokemusta konserttipaikkojen turvallisuudesta. Koronapandemia ei ainakaan enää merkittävästi vaikuta turvallisuuden kokemukseen: kun arvosteluasteikon korkein arvo oli 7, keskiarvoksi saatiin 6,3.
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tilaamassa ja Innolink Research Oy:n keväällä 2023 tekemässä tutkimuksessa oli mukana 21 kotimaista orkesteria. Kyselytutkimukseen vastasi yli 4 300 konserttikävijää eri puolilta maata, mikä oli yli kaksinkertainen määrä viiden vuoden takaiseen verrattuna.
– Asia koetaan tärkeänä, Lehtonen summaa.
Onko konserttikäyttäytymisesi muuttunut koronapandemian jälkeen? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon klo 23 saakka.