Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ansioturvan porrastus leikkaa ison siivun työttömän toimeentulosta.
Uusi hallitus aikoo porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että noin kahden kuukauden jälkeen tuki putoaa 80 prosenttiin alkuperäisestä, ja kahdeksan kuukauden jälkeen 75 prosenttiin.
Jo ensimmäinen porras tarkoittaa työttömälle satoja euroja vähemmän rahaa kuukaudessa, sanoo Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman.
– Keskimääräinen täysi päiväraha oli viime vuonna 1 600 euroa kuukaudessa. Leikkauksen myötä se putoaa keskimäärin noin 1200–1300 euroon, eli noin 300 euroa kuukaudessa.
Viime vuonna ansiosidonnaista maksettiin keskimäärin 107 arkipäivältä eli noin viideltä kuukaudelta. Koko jaksolla etuuden määrä putoaisi yhteensä noin tuhat euroa, TYJ laskee.
Vaikka moni löytää uuden työn nopeastikin työttömäksi jäätyään, leikkaukset osuvat silti valtaosaan ansiosidonnaista saavista.
Villman arvioi, että ensimmäisen portaan leikkaukset vaikuttavat noin kahteen kolmasosaan ansiosidonnaisen saajista. Toisen portaan leikkaukset osuvat noin 20–30 prosenttiin.
Alla olevassa laskurissa voit kokeilla, miten ansiosidonnaisen määrä muuttuu eri tulotasoilla.
Laskuri kertoo tuen määrästä suuntaa antavasti, sillä työttömyysturvaan vaikuttavat myös esimerkiksi mahdolliset osa-aikatyöt ja muut sosiaalietuudet.
Työttömyyskassat: Ansioturvan leikkaus ensisijaisesti säästö
Hallitus haluaa ansiosidonnaista leikkaamalla saada työttömät nopeammin töihin. Valtiovarainministeriö on laskenut porrastuksen tuovan yli 15 000 uutta työllistä. Työttömyyskassojen mielestä se on ennemminkin säästötoimi.
– Tämän hetken ongelma työmarkkinoilla on kohtaanto, eli työntekijän asuinpaikka tai koulutus eivät vastaa sitä, mitä työnantaja tarvitsee. On vaikea nähdä, että näillä muutoksilla siihen saataisiin parannusta, Villman sanoo.
Samoin katsoo Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen.
– Näillehän on valtiovarainministeriö laskenut työllisyysvaikutuksia, mutta itse näen tämän selkeämmin säästöjen hakemisena, hän sanoo.
Porrastamisen lisäksi Hänninen pitää isona tiukennuksena lapsikorotusten poistamista. Työttömyyden pitkittyessä lapsikorotusten poistuminen pienentää perheellisten ansiosidonnaista jopa tuhansilla euroilla. Hallitus aikoo kohdentaa lapsikorotusten jättämän loven lapsiperheille toisaalla.
Positiivisena muutoksena työttömyyskassat pitävät sitä, että ne saavat jatkossa oikeuden tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita – siis yhdistää työntekijöitä ja työnhakijoita. Tähän saakka työttömyyskassojen laissa määrätty tehtävä on ollut vain ansioturvan maksaminen.
– Se on positiivinen asia näissä muuten aika tiukoissa kirjauksissa, Hänninen sanoo.
Muutokset eivät tule voimaan heti
YTK alkoi heti hallitusohjelman julkaisun jälkeen saada yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat huolestuneita ansioturvan muutosten vaikutuksesta omaan arkeensa. Hänninen muistuttaa, että toistaiseksi ansioturvaa maksetaan kuten ennenkin.
– Huoli tästä hetkestä on ollut yllättävänkin suuri. On tärkeää ymmärtää, että vaikka on tulossa suuria ja ikäviäkin muutoksia, ne eivät ole tulossa heti.
Hallitusohjelman kirjaukset ovat uuden hallituksen tavoitteita. Tulevina vuosina ne konkretisoituvat lakiesityksiksi ja tulevat voimaan aikanaan, kun eduskunta on ne hyväksynyt.