Hallitusohjelman valmistelu tuli päätökseen viime perjantaina. Kaikkiaan oikeistohallituksen tarkoituksena on tiukentaa valtion talouden kuluja.
Kysyimme Helsingin pormestariston näkemyksiä hallitusohjelman paikallisista vaikutuksista.
Juhana Vartiainen (kok.)
Helsingin pormestari Juhana Vartiaisen mukaan uuden hallitusohjelman tavoitteet herättivät positiivisia ajatuksia. Hänen mukaansa sen kokonaisuus on vastuullinen.
– Nopean velkaantumisen tiellä ei voitu enää jatkaa. Olen tyytyväinen myös siihen, että hallitusohjelmassa on useita sellaisia kirjauksia, jotka sisältyivät erityisesti kuutoskaupunkien, eli Suomen suurimpien kaupunkien, yhteisiin tavoitteisiin.
Hän huomauttaa, että vaikka hallitusohjelma mahdollistaa paljon, toimeenpano lopulta ratkaisee asiat.
– Mielestäni tämä on kokonaisuutena suurimpien kaupunkien tavoitteiden näkökulmasta edellistä hallitusohjelmaa kaupunkimyönteisempi.
Johanna Laisaari (sd.)
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari aloitti työnsä tänään. Tuore apulaispormestari on tyytyväinen, että ohjelmasta löytyy ennakoitavaa ja pitkäjännitteistä lapsi- ja perhepolitiikkaa, ja että siinä korostetaan lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä päätöksenteon yhteydessä.
– Hyvää ohjelmassa on varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen, vaikka lisäys ei olekaan huomattava. Ottaen kuitenkin huomioon tämän hetkisen henkilöstöpulan varhaiskasvatuksessa, niin lisäys on hyvä sitä ratkaisemaan.
Laisaaren mukaan ohjelmassa korostetaan varhaiskasvatuksen laatua, ja kaikkien lasten osaamisen lisäämistä, joka esimerkiksi ilmenee vähimmäistuntien lisäämisenä.
Laisaari sanoo, että Helsingissä on pyritty vähentämään alueiden välistä eriarvoisuutta. Suomi on sitoutunut eurooppalaiseen lapsitakuuseen, jota toteutetaan osana kansallista lapsistrategiaa. Siinä yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu lapsiperheköyhyyden vähentäminen.
– Siksi hallitusohjelman kirjaukset ovat hiukan ristiriitaisia. Riskinä on, että ohjelmassa kirjatut leikkaukset ja säätötoimet kohdistuvat usein jo valmiiksi taloudellisesti heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.
Paavo Arhinmäki (vas.)
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäen mukaan uusi hallitusohjelma on julma ja kova, erityisesti pieni- ja keskituloisille.
– Hallitus suunnittelee leikkauksia opetus-, kulttuuri- ja liikuntaministeriön valtionapuihin, mikä herättää huolta erityisesti Helsingin näkökulmasta. Suunnitelmassa mainitaan 125 miljoonan euron leikkaukset, jotka todennäköisesti kohdistuvat liikuntaan, urheilu- ja nuorisojärjestöihin sekä kulttuurilaitoksiin.
Arhinmäen mukaan Helsingissä toimii noin kolmekymmentä valtionosuuksilla tuettua teatteria, museota ja orkesteria, joten näin suurten leikkausten vaikutukset olisivat merkittävät.
– Erityisen huolestuttavaa on se, että kulttuurin alalla leikkaukset osuvat pandemian jälkeiseen aikaan, jolloin toimijat tarvitsevat enemmän tukea ja palautumista, Arhinmäki sanoo.
Hänen mukaansa Helsingin kaupunki on pyrkinyt tukemaan kulttuuritoimijoita pandemian aikana, mutta nyt hallituksen suunnitelmat ovat päinvastaisia.
– Leikkaukset herättävät ristiriitaisia tunteita. Samalla, kun hallitusohjelmassa korostetaan kulttuurin merkitystä, leikataan sen määrärahoja. Tulevaisuudessa onkin tärkeää pohtia, miten kulttuuritoimijat voivat saada tarvitsemaansa tukea ja resursseja.
Anni Sinnemäki (vihr.)
Kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo, että uudesta hallitusohjelmasta löytyy paljon pettymyksiä.
Hän nostaa esiin erityisesti kaksi ongelmallista kohtaa. Sinnemäen mukaan ohjelman linjaukset nostavat joukkoliikenteen kustannuksia, kun taas polttomoottoriajoneuvojen kustannuksia pyritään laskemaan.
– Se nivoutuu helsinkiläisten arkeen todella voimakkaasti. Tämä koskee myös meidän liikenteen päästövähennystavoitetta ja se tulee kasvattamaan päästöjä Helsingissä. Samalla helsinkiläisten kaikkein suosituimmasta ajoneuvosta, eli joukkoliikenteestä, tulee kalliimpi - tuntuu hyvin epäreilulta.
Sinnemäen mukaan Helsingin pitää jatkaa asiasta keskustelua hallituksen kanssa.
Toisena haastavana kokonaisuutena hän näkee osaavan työvoiman rekrytoinnin sekä työperäisen maahanmuutto. Sinnemäen mukaan uusi hallitusohjelma antaa siitä ristiriitaisia signaaleja.
– Toisaalta linjataan, että helpotetaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta käytännössä muualta tulleita ihmisiä kohdellaan monin osin selvästi huonommin kuin aikaisemmin ja pyritään hankaloittamaan heidän sopeutumista Suomeen. Ihmettelen erityisesti itse sitä kohtaa, jossa yksiselitteisesti todetaan, että ihminen, joka tekee töitä Suomessa, mutta on alun perin tullut tänne turvapaikanhakijaksi, ei voi saada työlupaa.
Lisäksi hän ilmaisee huolensa asumistuen leikkauksista, etenkin yksinhuoltajalapsiperheiden osalta.
Daniel Sazonov (kok.)
Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava apulaispormestari Daniel Sazonov kommentoi hallitusohjelman suunnitelmia säästää noin kaksi miljardia euroa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Hän iloitsee siitä, että säästöihin ei sisältynyt erityisiä toimenpiteitä Helsingin suuntaan.
– Olin aluksi huolissani siitä, että neuvotteluissa voisi syntyä ideoita, joissa erityistoimia ja niukkuutta kohdennettaisiin esimerkiksi Helsinkiin, mutta tällaista ei onneksi esiinny hallitusohjelmassa.
Helsingissä on kuitenkin ollut ongelmia sairaanhoidossa, ja Sazonov myöntää, että rahoituksen niukkuus ja henkilöstön saaminen ovat suurempia haasteita kuin itse rahamäärä.
– Helsingissä ja Husin alueella on pulaa laadukkaiden ja saatavien palveluiden järjestämisessä, erityisesti henkilöstön osalta. Toivon, että hallitus tarttuu tarmokkaasti tähän ongelmaan.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös asumistuen leikkauksia ja kohtuuhintaisen asumisen rakentamisen vähentämistä. Sazonov tunnistaa niiden vaikutuksen helsinkiläisten työllistymiseen terveysalalle. Hän painottaa, että riittävä asumisen tarjonta ja monipuolinen rakentaminen ovat tärkeitä tekijöitä asumisen hinnan kurissa pitämisessä.