Vielä ennen eduskuntavaaleja Anna-Maja Henriksson linjasi, ettei RKP lähde hallitukseen, joka tekee perussuomalaista politiikkaa.
Nyt puolue on kuitenkin hallituksessa Riikka Purran johtaman PS:n kanssa. Miten näin kävi?
Yle soitti kaikille RKP:n kansanedustajille ja puoluehallituksen jäsenille ottaakseen selvää, millaisissa tunnelmissa RKP aloittaa hallitustaipaleen.
RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds kritisoi Ylen haastattelussa puoluejohtoa, erityisesti puolueen puheenjohtajaa Anna-Maja Henrikssonia vastakkainasettelun lietsomisesta.
Torvaldsin mukaan puolueen tulee muistaa, että myös RKP:n sisällä on sympatiaa perussuomalaisille arvoille.
– Kyllähän myös meidän puolueessamme on ihmisiä, jotka haluavat sellaista politiikkaa.
RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhle näkee, että päätös lähteä hallitukseen saa kritiikkiä laajasti koko puolueesta. Perinteinen jako pääkaupunkiseudun liberaaleihin ja Pohjanmaan konservatiiveihin kuitenkin näkyy.
Osalle tämä on vähän helpompaa, toiset ovat eroamassa koko puolueesta. Kyllä täällä pääkaupunkiseudulla ollaan kriittisempiä, Pohjanmaalla asiaan suhtaudutaan pragmaattisemmin.
RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhle
Torvaldsin mielestä hallitusohjelman ”löperöt linjaukset” ilmastosta ja maahanmuutosta osoittavat, että yhteistyö perussuomalaisten kanssa vaatii kipeitä kompromisseja. RKP:llä on hänen mielestään kuitenkin hyvät perusteet lähteä mukaan oikeistohallitukseen.
– Valtion velkakierre on saatava kuriin. Muuten tämä matka päättyy aika ikävästi.
RKP on tehnyt yhteistyötä myös stalinistien kanssa, sanoo puoluesihteeri
Puoluesihteeri Fredrik Guseffin mukaan RKP on joutunut tekemään kipeitä kompromisseja, mikä näkyy erityisesti maahanmuuttolinjauksissa. Puolueen tapoihin kuitenkin kuuluu tehdä yhteistyötä laajasti eri puolueiden kanssa.
– Olemme olleet hallituksessa perussuomalaisia edeltäneen Suomen maaseudun puolueen kanssa. Teimme myös SKDL:n kanssa yhteistyötä silloinkin, kun heidän riveissään oli stalinisteja. Meidän arvomme eivät muutu, vaikka hallituskumppaneiden arvot ovat toisenlaiset.
Vaasalainen kansanedustaja Joakim Strand muistuttaa, että erimielisyyksien lisäksi puolueilla on paljon yhteistä.
– Media on keskittynyt liikaakin perussuomalaisten ja RKP:n väliseen vääntöön. Olemme Vaasassa tottuneet tekemään yhteistyötä myös perussuomalaisten kanssa, koska RKP on siellä suurimpana puolueena tottunut kantamaan vastuuta. PS ja RKP myös tajuavat parhaiten, että myös muutamien kaupunkien ulkopuolella pitää olla elämää, mikäli haluamme tehdä menestyksekästä elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa.
Strandin mukaan arvojen sijaan jäsenistöä erottaa, miten niitä halutaan edistää.
– Haluammeko me istua isoihin pöytiin viemään asioita eteenpäin ja puolustamaan omia arvojamme, vai kävelemmekö mielenosoituksellisesti ulos? Arvot eivät lämmitä, vaan pitää saada aikaan myös tuloksia.
RKP:n Helsingin piirijohtaja Emma Ringbomin mukaan helsinkiläisten on vaikea sulattaa hallitusohjelman linjauksia maahanmuuton suhteen, mutta pieneen kokoonsa nähden RKP on onnistunut pitämään puolensa.
– Hallitusohjelmassa on paljon vahvoja linjauksia esimerkiksi kaksikielisyyden ja EU:n puolesta. Olin jopa yllättynyt siitä, miten monessa asiassa perussuomalaisuus loistaa poissaolollaan.
Osa puoluevaikuttajista pitää hallitukseen menoa edelleen virheenä. Erityisesti puolueessa huolettavat maahanmuuttoon liittyvät kiristykset sekä Suomen kansainvälinen maine.
– Me olemme nyt menossa perussuomalaista politiikkaa tekevään hallitukseen. Ruotsin kieli ei voi olla ainoa kynnyskysymyksemme hallitukseen menolle, sanoo eräs keskeinen RKP-vaikuttaja.
Työmarkkinapolitiikka yhdistää
Hallitusohjelmassa on ehdotettu suuria muutoksia suomalaiseen työelämään, esimerkiksi ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi ja paikallisen työehtosopimisen lisäämistä.
Eräs RKP-vaikuttaja epäilee, että puolue lähti perussuomalaisten kanssa hallitukseen päästäkseen käsiksi työmarkkinapolitiikkaan.
– Osa kokee, että tässä hallituksessa on helpompi tehdä suuria uudistuksia työmarkkinapolitiikkaan kuin sinipunassa (kokoomuksen ja sdp:n muodostamassa hallituksessa).
Eräs kansanedustaja pohtiikin, että aihe voi laittaa koko hallituksen kestokyvyn koetukselle.
Työmarkkinauudistukset tulevat olemaan suomalaisille vaikeita. Kun niitä aletaan toteuttamaan, hallitus on kovan paikan edessä.
Keskeinen RKP-vaikuttaja
Tuore Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz perustelee uudistuksia Suomen taloustilanteella.
– Tulevat hallitukset tulevat kiittämään meitä näistä uudistuksista. Tämä vie meitä enemmän Ruotsin ja Saksan suuntaan, joiden koko talouskasvu perustuu 20 vuotta sitten tehtyihin samanlaisiin uudistuksiin.
Moni RKP:n edustaja pohti hallitusneuvotteluissa ulosmarssia
Koko hallituksen muodostaminen oli vähällä kaatua RKP:n ja perussuomalaisten erimielisyyteen maahanmuutosta.
Kansanedustaja Eva Biaudet käveli jo ulos neuvotteluista, samoin RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhle.
Yksi RKP:n kansanedustaja kertoo nimettömästi, että lähtijöitä oli tähän aikaan enemmänkin.
– Ei kyse ollut vain Evasta, vaan hän oli saamassa kavereita. Olen avoin yhteistyölle perussuomalaisten kanssa, mutta en minäkään kaikkea niele.
Puoluesihteeri Guseff vahvistaa RKP:n olleen sietokykynsä rajalla maahanmuuton suhteen.
– Ei se ollut mitään teatteria. Emme tienneet, hyväksyykö Riikka Purra meidän kompromissiesityksemme maahanmuutosta. Hän oli niin kovasti paaluttanut, että perussuomalaiset eivät jousta enää senttiäkään. Otimme riskin, koska aihe oli meille tärkeä.
Haastateltavat perustelevat neuvotteluihin jäämistä sillä, että muita toimivia hallituskokoonpanoja ei ollut.
Helsingin piirijohtaja Ringbomin mukaan sekä RKP:n neuvotteluasemaa että sinipunan mahdollisuutta on vahvasti liioiteltu.
Ei sinipunahallitus olisi syntynyt automaattisesti, jos olisimme kävelleet ulos. Pidän ainakin itse ihan mahdollisena sitä, että kepu olisi kääntänyt takkinsa. Silloin olisimme jääneet ulos hallituksesta emmekä olisi saaneet linjauksiamme hallitusohjelmaan.
RKP:n Helsingin piirijohtaja Emma Ringbom
Kansanedustaja Henrik Wickström tunnistaa epäilyksen siitä, että keskusta olisi voinut lähteä hallitusneuvotteluihin RKP:n tilalle.
– Näitäkin arvioita on ollut. Tiedämme, että ohjelma olisi silloin ollut hyvin erilainen.
Wickström kokee, että RKP:n tehtävä hallituksessa on erityisesti maahanmuuton kohdalla muistuttaa kansainvälisten sopimusten ja perusoikeuksien noudattamisesta.
Nils Torvalds ei usko keskustan olleen jonossa Säätytalolle.
– Olisin ihan iloinen, jos keskusta olisi ottanut tämän kärsijän roolin. Se olisi kuitenkin vaatinut suurempaa isänmaallista vääntöä. Koska keskusta on kärsinyt perussuomalaisten retoriikasta eniten, uskon kepulle sopivan mainiosti että PS joutuu kantamaan vastuuta.
RKP ja perussuomalaiset ovat myös vetäneet yhtä köyttä
Anna-Maja Henriksson on kritisoinut kokoomusta siitä, että se jätti RKP:n selvittämään yksin asiansa perussuomalaisten kanssa. Nils Torvalds allekirjoittaa väitteen.
– Suuri ja mahtava kokoomus jätti pelkuruuttaan kaikki ongelmallisimmat asiat meidän hoidettaviksemme. En ole erityisen iloinen tai ylpeä sen puolueen taktiikasta.
Haastateltavien mielestä media on luonut kuvan RKP:n ja PS:n välisestä nahistelusta. Tosiasiassa vääntö on heidän mukaansa keskittynyt muutamien aiheiden ympärille ja sitä on käyty kaikkien puolueiden välillä.
Anders Adlercreutzin mukaan RKP ja perussuomalaiset ovat tehneet hallitusneuvotteluissa paljon yhteistyötä.
– Istuin itse veropöydässä, ja siellä olimme PS:n kanssa toisinaan samalla puolella. Maatalous- ja elinkeinoasioissa olimme useinkin samaa mieltä. Ei tämä maailma niin mustavalkoinen ole.
Muokattu 13.55: Tarkennettu Henrik Wickströmin näkemystä RKP:n roolista hallituksessa. Aiemmin tekstissä luki ”erityisesti maahanmuuttokysymysten osalta on tärkeää, että RKP istuu hallituksessa.”