Hallituspuolueet ovat yksimielisiä yhdestä asiasta: Suomen täytyy säästää kuusi miljardia euroa tällä hallituskaudella. Säästötarpeita perustellaan sillä, että Suomen julkinen velka on kasvanut liian suureksi.
Pääministeri Petteri Orpo haluaa, että Suomi säästää seuraavan kahden hallituskauden aikana yhteensä yhdeksän miljardia euroa. Se on kunnianhimoinen tavoite, joka vaatii suuria leikkauksia.
Julkiseen velkaan säästöjen vaikutus on kuitenkin pieni. Taloustieteilijöiden mukaan Suomen velkasuhde kasvaa vielä monta vuotta.
Avaamme syitä sille, miksi oikeistohallitus ei voi lopettaa velkaantumista seinään.
Petteri Orpon mahdollisuudet vaikuttaa velkaan ovat rajalliset
Hallitus ei voi yhdeltä istumalta päättää olla laittamatta rahaa lakisääteisiin menoihin. On myös olemassa tiettyjä kohteita, joista hallituspuolueet eivät ole innokkaita leikkaamaan.
Hallitus päättää Suomen rahankäytöstä lain puitteissa. Esimerkiksi hoitajamitoitus ja sosiaalitukien vuosittaiset indeksikorotukset ovat kirjattu lakiin, eli niiden lopettamiseksi hallituksen tulee ehdottaa eduskunnalle lakimuutosta.
On olemassa joitakin menoautomaatteja, joihin hallitus ei voi puuttua. Esimerkiksi valtionvelasta maksettavat korkomenot on hoidettava joka vuosi.
Joitain kohteita on myös vapaaehtoisesti suljettu säästöjen ulkopuolelle. Vaikka esimerkiksi maanpuolustuksesta olisi mahdollista leikata, puolueet ovat tässä maailmantilanteessa hyvin yksimielisiä armeijan rahoituksen tarpeellisuudesta.
Kaikkea velkaa ei edes yritetä maksaa pois
On vaikea määritellä tarkkaa takarajaa sille, kuinka paljon velkaa on liikaa. Velanotto ei itsessään ole paha asia, kunhan se pysyy hallinnassa.
Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus lupasi vaalipuheissaan lopettaa velaksi elämisen. Kirjaimellisesti näin tuskin tulee tapahtumaan, vaan velan ottaminen jatkuu myös oikeistohallituksen aikana.
Maailmantalous pyörii velan ja lainan varassa. Niin pienet maat kuin myös Yhdysvaltojen kaltaiset suurvallat ottavat velkaa toimintansa rahoittamiseen.
Velkasuhteen jyrkkä kasvu voi syödä lainanantajien luottamusta valtion kykyyn hoitaa talouttaan. Jos Suomen velkasuhde kasvaisi liian suureksi, valtiolle ei välttämättä enää myönnettäisi lisää lainaa.
Rajaa sille, milloin valtio on liian velkaantunut, on vaikea vetää. Osa tutkijoista uskoo, että kun velan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää 90 prosenttia, valtiolla alkaa olla ongelmia taloutensa hoitamisessa. Suomen pankki ennustaa, että nykyisellä politiikallaan Suomi ylittää tuon rajan vuonna 2031.
Suomen velkaantuminen jatkuu hallituksesta huolimatta, koska säästöt on toteutettava maltillisesti
Danske Bank arvioi Suomen velkaantumisen jatkuvan, vaikka hallitus vaihtuu. Säästöjen vaikutus ei näy heti, koska ne toteutetaan porrastetusti.
Osa hallituspuolueiden suunnittelemista säästötoimenpiteistä vaatii lakimuutoksia, joiden hyväksyminen eduskunnassa vie aikaa. Jos hallituksen säästötoimet vähentävät velkaa, se näkyy todennäköisesti siis vasta hallituskauden loppumetreillä.
Taloustieteilijät varoittavat, että liian tiukka säästökuuri voi kääntyä itseään vastaan. Velanoton lopettaminen seinään vaatisi niin rankat leikkaukset ja veronkiristykset, että valtion peruspalvelut vaarantuisivat. Siitä kärsisivät erityisesti pienituloiset kansalaiset ja pidemmällä tähtäimellä myös valtiontalous.
Pitääkseen taloustilanteen ja kansansuosion vakaana hallituksen kannattaa toteuttaa säästösuunnitelmaansa pikkuhiljaa.
Yhdeksän miljardin säästöt eivät vähennä velan määrää, vaan hillitsevät sen kasvua
VM:n ehdottama yhdeksän miljardin sopeutus tuskin riittää kääntämään velkaantumista laskuun. Se voi kuitenkin pysäyttää velkasuhteen äkillisen nousun.
Velkasuhteen ennustetaan lähtevän äkilliseen nousuun tulevien vuosien aikana. Viidessä vuodessa julkisen talouden velka kasvaisi kymmenellä prosentilla.
VM:n kaavailema yhdeksän miljardin sopeutus ei merkittävästi laske velkasuhdetta, mutta säästöjen arvioidaan hidastavan velkasuhteen kasvua parin seuraavan vuoden ajalta, lopulta pysäyttäen sen. Suomen velkaantumisaste jäisi näiden toimien jälkeen kutakuinkin samalle tasolle kuin nykyään.
Artikkelia varten on haastateltu valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelää, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäkeä ja Suomen pankin ennustetoimiston neuvonantaja Jarkko Kivistöä.
Voit keskustella aiheesta 23.6. klo 23 asti.