SDP:n tuore kansanedustaja Ville Merinen liikuttui keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa pitämänsä puheen aikana.
Eduskunnan puhekulttuuria käsittelevässä puheenvuorossa Merinen sanoi, että häntä on ahdistanut eduskunnassa puhuminen ”ihan hitosti”.
– Minä en tiedä, mistä se johtuu. Nytkin meinaa itkettää, vaikka minä olen puhunut hirveän paljon kaikkialla, isoissa firmoissa, kouluissa, Merinen sanoi puheessa.
– Täällä on jotenkin ahdistava tunnelma puhua. Anteeksi kun puhuin näin. Ja se johtuu kaikista näistä huudoista ja kulttuurista, mikä täällä on, hän jatkoi.
Merinen kommentoi tänään torstaina Ylelle, että täysistunnossa tuntuu unohtuvan kaikki se, miten ihmistä tulisi kunnioittaa. Uutena kansanedustajana hän ei varsinaisesti yllättynyt puhekulttuurista, mutta kokee sen kuitenkin raskaaksi.
Merisen mukaan tunnelma on hyvä esimerkiksi käytävillä, ruokalassa ja valiokunnissa. Hän ihmettelee, miksi käytös muuttuu niin paljon täysistuntosaliin mentäessä.
– Samalla tavalla kaikista eri puolueista edustajat alkavat yhtäkkiä aggressiivisiksi. Siellä on jonkun verran koulukiusaaja-tunnelma, Merinen toteaa.
Meriselle on sanottu, että hän tulee vielä tottumaan työkulttuuriin. Hän on asiasta eri mieltä, ja halusi myös siksi nostaa ahdistavan ilmapiirin esiin. Työpaikat eivät muutu, jos ongelmakohtiin ei tartuta.
– En minä halua tottua tuommoiseen paskaan, mitä tuolla on.
Valtuustoissa ei huudella
Toinen tuore kansanedustaja, Joakim Vigelius (ps.) oli keskiviikkona paikalla kuulemassa Merisen puheen.
Vigelius on huomannut, että esimerkiksi eduskunnassa tapahtuva puheiden väliin huutaminen eroaa aluevaltuuston tai kunnanvaltuuston toimintatavoista.
Ennen kansanedustajuutta Vigelius on toiminut sekä Tampereen kaupunginvaltuustossa että Pirkanmaan aluevaltuustossa.
– Merisen kritiikki koski ymmärtääkseni erityisesti välihuutelua tai pikemminkin päälle huutamista ja se on kieltämättä sellainen kulttuuri, mitä ei paljolti valtuustoissa kaupunki- tai aluetasolla näe. Päälle huutaminen on itsellenikin uutta, hän sanoo.
Vigelius kuitenkin toteaa, että välihuutelu on osa eduskunnan kulttuuria. Huutojen avulla edustajat voivat tuoda oman kantansa esiin myös puheiden välissä.
– On kuitenkin hyvä erottaa toisistaan henkilöön menevät loukkaavat huudot ja napakat, asialliset ja nimenomaan puheen taukokohdissa huudetut huudot, Vigelius painottaa.
Eduskunnan keskustelukulttuurin tila puhutti jo edellisellä hallituskaudella. Yli puolet Ylen maaliskuiseen kyselyyn vastanneista silloisista kansanedustajista arvioi keskusteluilmapiirin eduskunnassa heikentyneen.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on ennakoinut tästä vaalikaudesta suuria tunteita sekä värikästä keskustelua herättävää. Torstaisessa puhemiehistön tiedotustilaisuudessa Halla-aho arvioi, että puhemiesten ensisijainen tehtävä on puolustaa vapaata keskustelua eduskuntasalissa, ei kansanedustajien vahtiminen.
Keskustelu tervetullutta
Keskustelu eduskunnan puhekulttuurista on Joakim Vigeliuksen mielestä tervetullutta. Petrattavaa olisi myös täysistuntosalin ulkopuolella.
– Näen myös keskustelukulttuurin ongelmana sen, miten toisista puolueista, politiikoista ja ihmisryhmistä puhutaan, hän sanoo.
Ville Merinen kertoo, että on saanut pitämästään puheesta paljon kannustavaa palautetta kaikista eri puolueista. Hän toivoo, ettei asiaan liitetä puolueiden välistä vastakkainasettelua, vaan asiaa pohdittaisiin yhteisesti.
– Kaikissa puolueissa kannattaisi miettiä, että pitäisikö meidän ruveta yhdessä jotenkin enemmän järjellä puhumaan, niin kuin normaalilla työpaikalla.
Merinen lisää, että politiikassa ihmiset eivät tule olemaan koskaan samaa mieltä kaikista asioista. Silti asiat voi hoitaa muullakin tavalla kuin riitelemällä.
– Jotenkin haluaisin lisätä ymmärrystä siitä, että on hyötyä, että eduskunnassa on paljon erilaisia ihmisiä, hän sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta perjantaihin 23.6. kello 23:een saakka.