Eduskunnan vasta valittu puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ennakoi tulevasta vaalikaudesta suuria tunteita sekä värikästä keskustelua herättävää. Keskiviikkona alkanut railakas keskustelu Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmasta saattoi antaa tästä vasta esimakua.
Halla-aho painotti heti keskiviikkona kansanedustajien sananvapauden ja ilmaisunvapauden merkitystä. Torstaina puhemiehistön tiedotustilaisuudessa hän avasi myös omaa rooliaan eduskunnassa käytävän keskustelun johtajana.
– Puhemiehen rooliksi on usein joillain tahoilla mielletty kansanedustajien vahtiminen. Itse näen, että puhemiesten ensisijainen tehtävä on puolustaa vapaata keskustelua eduskuntasalissa, Halla-aho sanoi.
- Torstain tiedotustilaisuus on katsottavissa Areenassa.
Eduskunnan keskustelukulttuuria pohdittiin viime vaalikaudella muutamaankin otteeseen. Maaliskuussa yli puolet Ylen kyselyyn vastanneista silloisista kansanedustajista arvioi eduskunnan keskustelukulttuurin heikentyneen – perussuomalaiset olivat tuolloin eri mieltä.
Halla-ahon mukaan keskustelu kansanedustajien oikeanlaisesta käyttäymisestä tai puheesta on ollut hiukan ”vinoutunutta” ja keskittynyt muun muassa muotoseikkoihin tai osin subjektiivisiin loukkaantumisen kokemuksiin.
– Pidän ongelmallisena sitä, jos ihmisen loukkaantumisen tunne alkaa kaventamaan toisen keskustelun osapuolen sananvapautta. Se madaltaa loukkaantumisen kynnystä ja siitä tehdään ase poliittiseen keskusteluun.
– Yleinen kokemukseni yhteiskunnallisesta keskustelusta on että loukkaantumisen kynnys on nykyään valitettavan matala, Halla-aho sanoi.
Halla-aho toivoi, että myös kuulija käyttäisi harkintaa siinä, ettei keskustelua ymmärrettäisi tahallaan väärin vaikkapa yksittäisiin sanoihin tai muotoseikkoihin takertumalla. Loukkaavan käytöksen rajaa hän sovittelisi pikemminkin siihen, jos toisenlaisten näkemysten oikeutus pyritään lyttäämään.
– Se, että suhtaudutaan ylimielisesti toisten näkemyksiin ja kyseenalaistetaan toisenlaisten näkemysten olemassaolon oikeutus. Esitetään kysymyksiä, että eikö teitä hävetä olla tuota mieltä. Mielestäni nämä eivät ole vakaata ja arvokasta käyttäytymistä.
Vanhanen: Mölyäminen voi johtaa pelon ilmapiiriin
Entinen puhemies, keskustan Matti Vanhanen ymmärtää, mitä Halla-aho ajaa takaa siitä, että kansanedustajat pyrkivät ymmärtämään toisiaan tahallaan väärin.
– Olen Halla-ahon kanssa siitä samaa mieltä, että edustajilla pitää olla mahdollisuus ilmaista omia arvojaan, mutta sen pitää tapahtua lain puitteissa. Sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että esittää asian loukkaavalla tavalla.
– Itse toivoisin, että eduskuntasali ei ole se paikka, jossa pyritään murtamaan muuria vanhojen tulkintojen ja uuden vapaamman puheoikeuden välillä, Vanhanen sanoo.
Hänen mukaansa sanavapauden tai ilmaisunvapauden vaalimisessa ei kuitenkaan ole kyse yksinkertaisesti siitä, että puhemiehistö puuttuisi kansanedustajien sanomisiin mahdollisimman vähän.
– Puhemiehen rooli istuntosalissa ei ole vain sen vaaliminen että edustajilla on puheoikeus vaan myös sen vahtiminen, että edustajat käyttävät puheoikeutta hyväksyttävällä tavalla.
Yhden edustajan oikeus huudella toisten päälle ja yleinen ”mölyävä ilmapiiri” voi puolestaan kaventaa toisen ilmaisunvapautta.
– Mölyävä vastaus salin puolelta, jossa saattaa olla kielenkäyttöä joka ei ole hyväksyttävää, saattaa nostaa kynnystä edustajalle pyytää puheenvuoroa, Vanhanen sanoo.
Jos asiattomiin puheisiin ei salissa puututa, mölyäminen voi Vanhasen mukaan johtaa pelon ilmapiiriin.
– Kyllä se riski on. Arempi edustaja, joka ei ole tottunut puhumaan julkisuudessa, kynnys nousta pönttöön puhumaan nousee, ja se on vahingollista sananvapauden kannalta.
Sananvapauspuheilla piiloagenda?
Valintansa jälkeen keskiviikkona Halla-aho muistutti puheessaan perustuslain pykälistä 30 § ja 31 §, jotka antavat kansanedustajalle koskemattomuuden hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden osalta. Ne myös takaavat hänelle oikeuden puhua vapaasti kaikista keskusteltavana olevista asioista.
– Keskustelu, joka kunnioittaa myös omista poikkeavia mielipiteitä ja arvoja, voi viedä meitä lähemmäs yhteisiä näkemyksiä, mutta jos sellaisia ei löydy, niin lopulta enemmistö ratkaisee. Näin toimii demokratia, ja näin on hyvä, Halla-aho totesi.
Matti Vanhasen mukaan puhe ilmaisun ja sananvapauden tärkeydestä ja samalla kansanedustajan koskemattomuudesta sisältää useita eri tasoja, niillä voi olla yhteys puoluepolitiikkaan.
– Itselleni se nostaa kriittisen kysymyksen: Onko kyse siitä, että halutaan tavalla tai toisella nostaa kynnystä vihapuheen tulkinnan osalta? Tämän osalta eduskunnan pitää olla aika tarkka, ettei tällaista piiloagendaa olisi, Vanhanen sanoo.
Esimerkiksi neljä vuotta sitten, edellisen vaalikauden alussa oppositiopuolue perussuomalaisilla oli Vanhasen mukaan selkeä agenda siitä, että vihapuheen pykälää pitää lieventää.
– Tuolloin perussuomalaisilla oli selkeä agenda, että vihapuheen pykälää pitää lieventää. Oli näköpiirissä, että he pyrkivät käyttämään edustajien tavallisia ihmisiä korkeampaa syytekynnystä hyväkseen tämän agendan ajamisessa.
Eduskunta ei antanutkaan valtakunnansyyttäjälle lupaa nostaa syytettä kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps.) vastaan tämän vuonna 2019 pitämiensä vieraslajipuheiden seurauksena. Kansanedustajan syytesuojan purkamiseen tarvitaan 5/6 enemmistö.
– Nyt PS on hallituksessa, ja ohjelmassa ei onneksi ole vihapuheen lieventämisestä sanaakaan. Tältä osin keskustelu voi olla rauhallisempaa, Vanhanen ennakoi.
Halla-ahon tavoin Vanhanen ennakoi eduskuntasaliin silti tällä vaalikaudella tunteikasta puhetta – kun hallitus- ja oppositiopuolueet ottavat yhteen esimerkiksi sosiaaliturvaleikkauksista.
– Opposition kielenkäyttö voi olla kovaakin tällä kaudella. Heidänkin kannattaisi pitää mielessään samat periaatteet. Vanhanen uumoilee.