Missä satakuntalaisten sote-palvelut tulevaisuudessa sijaitsevat?
Satakunnan hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden alussa. Palveluverkon muovaus on kuitenkin vielä kesken, eikä vielä ole selvillä, missä terveyspalvelut jatkossa sijaitsevat.
Ylen valtuustoryhmille tekemän kyselyn perusteella varmaa vastausta ei ole vielä kenelläkään.
Ryhmien miltei yhtenäinen viesti on, että tietoa ei ole vielä tarpeeksi. Vielä on myös epäselvää, miten hallinnollisesti palveluverkosta lopulta päätetään.
On puhuttu myös liikkuvista palveluista ja digipalveluiden kehittämisestä.
Aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen ( sd. ) linjasi keväällä, että hyvinvointialuetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, eikä enää sitouduta kuntarajoihin.
Joka kuntaan sote-piste vai tiivistystä?
Yle kysyi suoraan hyvinvointialueen valtuustoryhmiltä, kannattavatko ne sitä, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maakuntaan jää vain 4-6 täyden palvelun sotekeskusta.
– Joka kunnassa on säilytettävä sote-piste, joiden lisäksi Satakunnassa on oltava riittävä määrä täyden palvelun sote-keskuksia. Keskittämistalkoisiin emme rupea, vastaa keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Joonas Immonen.
Vihreiden mielestä tärkeintä on, että satakuntalaiset saavat jatkossakin laadukasta palvelua nopeasti, yhden luukun periaatteella.
– On rehellistä todeta, että nykyisellä rahoituksella palveluverkkoa joudutaan tiivistämään. Samalla tulee määrätietoisesti kehittää etäpalveluja sekä liikkuvia palveluja, sanoo vihreiden ryhmäjohtaja Laura Pullinen.
Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmää johtavan Anne Holmlundin (kok.) mielestä oleellista on, että asiakkaat pääsevät tulevaisuudessa hyvään hoitoon ja palveluiden piiriin nopeasti ilman jonoja.
– Suuri ongelma tulee nyt ja tulevaisuudessa olemaan henkilöstön riittävyys, pelkät seinät eivät palvelua tuota. Ennen kuin yhtään palvelupistettä lopetetaan tai määrää supistetaan, on varmistettava, miten alueen asukkaiden palvelut hoidetaan. Tähän ei ole vielä hyvinvointialueella valmista vastausta.
Holmlund arvioi, että elokuun valtuustoseminaari on tulevassa päätöksenteossa erittäin tärkeä.
– Sen jälkeen niin yksittäisillä valtuutetuilla kuin myös ryhmillä on paremmat mahdollisuudet paneutua palveluverkkoa koskeviin linjauksiin ja päätöksiin.
Avoimia kysymyksiä vielä paljon
Perussuomalaisissa linjataan, että ihmisten on saatava tarvitsemansa apu tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti ja että jatkossakin on henkilöstöä tarjoamaan palvelut. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon ilmassa.
– Meille ei ole toistaiseksi esitetty minkäänlaisia talouslukuja palveluverkkoon liittyen, eikä sitä, miten palvelut tultaisiin niillä paikkakunnilla tai sillä seudulla järjestämään, jonka välittömässä läheisyydessä sote-keskusta ei ole, miettii perussuomalaisten ryhmäjohtaja Niina Immonen.
– Ryhmämme vahva viesti on, että kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita ei olla viemässä vain täyden palvelun sotekeskuksiin. Lähiterveysasemassa ei ole kuitenkaan kyse vain ihmisten terveydestä vaan myös kotiseudun elinvoimaisuudesta ja yhteisöllisyydestä, vastaa LiikeNytin ryhmää johtava Niko Viinamäki.
Vapauden liiton Niina Valtanen sanoo vastauksessaan, että liitto pitää ehdottoman tärkeänä sitä, että paikalliset terveysasemat säilyvät.
Vasemmistopuolueet vaikenevat
Sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä käsittelee ja linjaa kantansa palveluverkkoselvitykseen virkaesittelyn valmistuttua elokuussa, eikä vastannut Ylen kyselyyn.
Myös vasemmistoliitto jätti vastaamatta kyselyyn.
– Asian valmistelu on vielä niin vaiheessa ja vasta juuri parhaillaan on käynnissä tiedonanto asiasta, joten meillä ei ole vielä muodostettu kantaa kysymyksiin, vastaa ryhmäjohtaja Raisa Ranta.
Mitä mieltä olet tulevaisuuden sote-palveluista Satakunnassa? Kommentoi Yle Tunnuksella 28.6. klo 23 saakka.