Juhannusviikonlopun aikana seurattiin tarkasti, mitä Wagner tekee Venäjällä ja miten sen aloittama kapina etenee. Ryhmän kädenjälki näkyy voimakkaimmin kuitenkin Venäjän rajojen ulkopuolella.
Wagnerin taloudelliset ja poliittiset kytkökset ulottuvat moneen konfliktia käyvään kehittyvään maahan. Niistä Wagner on saanut tuloja sotatoimilla ja luonnonvaroja riistämällä.
Kerromme tässä jutussa Wagnerin taloudellisesta toiminnasta ja siitä, miten se rahoittaa operaatioitaan.
Voitontavoittelu tappamisella
Wagneria kuvataan usein palkkasoturiryhmänä, yksityisenä palkka-armeijana tai ainoastaan Wagner-yhtiönä. Yhtiö-sanan käyttäminen ei ole ihme, sillä Wagnerin toiminnan keskiössä on julma voitontavoittelu. Ylipäänsä yksityisten palkka-armeijoiden idea on yksinkertaistettuna käydä sotaa jonkun toisen puolesta ja saada siitä rahaa.
Tätä tehtävää Wagner on toteuttanut etenkin Afrikassa ja Lähi-idässä. Vuonna 2014 perustettu ryhmä on tarjonnut useille Afrikan ja Lähi-idän maille turvallisuus-, sotilas- ja koulutuspalveluitaan – ja samalla pyrkinyt lisäämään Venäjän vaikutusvaltaa alueilla. Ryhmä on sotinut myös Ukrainassa.
Wagnerin toimintamalli on kopioitu länsimaisilta yksityisiltä turvallisuusyrityksiltä, mutta se on niitä julmempi ja aggressiivisempi. Tällaisille yksityisille armeijoille Lähi-idän ja Afrikan levottomuudet ovat oikea kultakaivos, arvioi kaupalliseen sotilasalaan perehtynyt tutkija Nicolai Due-Gundersen Ulkopolitiikka-lehdelle vuonna 2019.
Wagnerin julmuudesta löytyy monia esimerkkejä. Viime vuoden maaliskuussa Malin armeija ja useiden lähteiden venäläisiksi tunnistamat sotilaat surmasivat Mouran kylässä ainakin 300 ihmistä, joista valtaosa oli siviilejä. Verilöyly kuvaa Wagnerin toimintaa: sotilaat eivät edes yritä erotella, kuka on mahdollinen terroristiryhmän jäsen, vaan kohteena ovat kaikki.
Wagner on yhdistetty toimimissaan maissa useisiin vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten kidutukseen ja raiskauksiin.
Lue lisää: Kuka hautasi ruumiit aavikon hiekkaan?
Enemmän kuin palkka-armeija
Wagner ei kuitenkaan ole ainoastaan julma palkkasoturiryhmä. Sillä on myös poliittista vaikutusvaltaa konfliktimaissa ja laajoja taloudellisia kytköksiä eri aloilla toimivien yritystensä kautta.
Wagnerin taloudellinen toiminta liikkuu laillisella ja harmaalla alueella, mutta siinä on myös selvästi laittomia elementtejä, sanoo yhtiön toimintaan Afrikassa perehtynyt vanhempi analyytikko Julia Stanyard Ylen haastattelussa. Hän työskentelee kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan toimivassa Global Initiative Against Transnational Organized Crime -verkostossa.
– Vaikka Wagner on perustanut yrityksiä ja toimii niiden kautta, ryhmän on myös dokumentoitu muun muassa salakuljettaneen kultaa, olleen osallinen laittomaan timanttikauppaan ja ottaneen laittomasti haltuun luonnonvaroja, joita se on halunnut riistää.
Esimerkiksi Sudanissa venäläiset toimijat salakuljettavat eri tietojen mukaan kaivoksilta kultaa, joka on jo vuosia lihottanut presidentti Vladimir Putinin kassaa.
Stanyardin mukaan ihmisoikeusrikkomukset kulkevat käsi kädessä Wagnerin taloudellisen toiminnan kanssa. Ryhmä on esimerkiksi järjestelmällisesti häätänyt paikallisyhteisöjä ja kaivostyöntekijöitä pois alueilta, jotta se voi ottaa ne haltuunsa ja surmannut ihmisiä ryöstäessään heidän yrityksiään, Stanyard sanoo.
Luonnonvaroihin liittyvät bisnekset ovat rikastuttaneet myös ryhmän johtaja Jevgeni Prigožinia. Talouslehti Financial Times uutisoi helmikuussa, että hän ansaitsi imperiuminsa kautta noin 250 miljoonaa dollaria eli noin 230 miljoonaa euroa Venäjän hyökkäyssotaa edeltävinä neljänä vuotena siitäkin huolimatta, että länsimaat ovat asettaneet ryhmälle pakotteita.
Rahat ovat lehden mukaan tulleet öljystä, kaasusta, timanteista ja kullasta. Financial Timesin arviossa ei ole otettu huomioon Prigožinin ravintola-alaan ja kiinteistöihin liittyviä venäläisiä liiketoimia, jotka vastaavat merkittävästä osasta hänen omaisuuttaan.
Kaivannaisiin liittyvät järjestelyt iso tulonlähde
Käytännössä Wagner on tehnyt useissa Afrikan maissa hallintojen kanssa järjestelyjä, joissa sotilaat saavat tarjoamistaan palveluista oikeuden osaan esimerkiksi kaivosten tuotoista.
– Järjestelyt, joissa turvallisuuspalveluita vaihdetaan luonnonvaroihin, ovat hyvin keskeinen osa Wagnerin toimintaa, sanoo Julia Stanyard.
Pitkälle viedyin esimerkki ryhmän Afrikan-liiketoimintamallista löytyy Global Initiative Against Transnational Organized Crime -verkoston julkaiseman raportin mukaan Keski-Afrikan tasavallasta. Siellä hallinto on antanut Prigožiniin kytkeytyville yrityksille pääsyn maan rikkaisiin luonnonvaroihin, vaikka vastaavat oikeudet useissa tapauksissa olisikin jo myönnetty muille yrityksille. Samalla Wagner on tukenut maan presidentti Faustin Archange-Touadéraa poliittisesti ja sotilaallisesti, kun kapinallisryhmät ovat haastaneet hänen valtaansa.
Wagner toiminta ulottuu Stanyardin mukaan Keski-Afrikan tasavallassa kulta- ja timanttibisneksistä puu- ja elintarviketeollisuuteen.
Samantyyppisiä järjestelyjä on tehty muuallakin.
Syyriassa Wagner on esimerkiksi niin ikään solminut vastaavanlaisia sopimuksia, joiden mukaan yhtiö saa tietyn osuuden kapinallisilta takaisin valtaamien öljy- ja kaasukenttiä tuloista.
Mitä tapahtuu Wagnerin taloudelliselle toiminnalle?
Prigožinin käynnistämä kapina loppui Venäjällä lopulta lyhyeen. Epäselvää on, miten kapinan jälkilöylyt osuvat yhtiön toimiin kehittyvissä maissa.
Venäjä ilmoitti lauantaina sulauttavansa Wagner-joukot osaksi Venäjän asevoimia ja kertoi Jevgeni Prigožinin siirtyvän Valko-Venäjälle. Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Räkköläinen arvioi Ylelle maanantaina, että muutos on pahamaineisen palkka-armeijan loppu. Maanantaina Putin sanoi televisioidussa puheessa, että Wagnerin sotilaat saavat halutessaan mennä Valko-Venäjälle, liittyä Venäjän joukkoihin tai mennä kotiin perheidensä luo.
Afrikan maiden hallinnot ovat tässä tilanteessa hankalassa paikassa, sanoo Julia Stanyard. Ne ovat hänen mukaansa tehneet Wagnerin kanssa yhteistyötä siinä ymmärryksessä, että ne tekevät yhteistyötä Venäjän hallinnon kanssa.
– Nyt kysymys kuuluu, onko niillä suhde Venäjän hallinnon vai Wagnerin kanssa?
Stanyard kuitenkin uskoo, että kuka tahansa ottaa haltuunsa Wagnerin operaatiot Afrikassa, se todennäköisesti haluaa jatkaa tuottoisia bisneksiä. Hän pitää myös mahdollisena sitä, että Wagner hajoaa useimpiin pienempiin ryhmiin Afrikassa.
Kuuntele alta Palkkasoturit-podcastin jakso, jossa puidaan Wagnerin nopeaa kehityspolkua Syyrian ja Afrikan kautta Ukrainaan.
Jutussa on korjattu 27.6. kello 12.28 Jevgeni Prigožinin nimen kirjoitusasu.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 28. kesäkuuta kello 23:een saakka.