Lapissa suojellaan niin harvinaista perhosta, että edes sen nimeä ei saa kertoa julkisuuteen

Kyseessä on erityisesti ja kiireellisesti suojeltava perhoslaji, joka on äärimmäisen uhanalainen. Koko Pohjoismaissa sitä on tiettävästi havaittu vain muutamilla paikoilla.

Kemissä suojellaan Suomessa ainutlaatuista perhoslajia
Audio: Jenni Mehtonen on Kemin maastossa Lapin Ely-keskuksen asiantuntijoiden kanssa.
  • Jenni Mehtonen

Kemin Kalkkinokalla elää muutaman kymmenen yksilön yhteisö harvinaista perhoslajia. Laji on niin harvinainen, että edes sen nimeä ei saa mainita julkisuudessa. Perhosharrastajat löysivät lajin vuonna 2008 ja nyt sen ketomaista elinaluetta suojellaan, jotta laji menestyisi siellä jatkossakin.

– Lapin ely-keskus on nyt sitten useampana vuonna hoitanut tuota aluetta muun muassa niittämällä sekä haravoimalla kuollutta rytiä pois sieltä ja raivaamalla. Nyt vetovastuu hoidosta siirtyy Kunta-Helmi -hankkeen myötä Kemin kaupungille, kertoo kasvillisuusasiantuntija Janette Backman Lapin Ely-keskuksesta.

Lajin säilymisen kannalta on tärkeää, että alue pysyy sellaisena kuin se nyt on, eikä sinne esimerkiksi pääse kasvamaan varjostavia kasveja. Tiettävästi esiintymä on ainoa Suomessa tällä hetkellä ja alueelle on tehty suojelupäätös.

– Siinä lähiympäristössä on vielä perinnebiotooppikohde. Nämä molemmat ovat perinnebiotooppikohteita eli siinä on myös suojeltu katajaketoelinympäristö, kertoo biologi Marianne Tolonen Lapin Ely-keskuksesta.

Ennallistettavaa ketoa ja vanhoja mäntyjä.
Yksi ennallistettavista alueista on Kemin Sotisaaressa, jossa kasvaa jylhiä mäntyjä. Kuva: Jenni Mehtonen / Yle

Edes kyseisen perhoslajin ravinnokseen käyttämää ravintokasvia ei vielä tunneta.

– Eikä sitäkään vielä tiedetä, että mitä kasvia toukka käyttää talvehtimiseen, mutta perhonen viihtyy ketomaisilla paahdealueilla ja merenrantaniityillä, Backman sanoo.

Laji on Suomen lisäksi harvinainen myös muissa Pohjoismaissa.

– Pohjoismaista ei tainnut olla kuin muutama havainto, että kyllä nyt puhutaan oikeasti ihan äärimmäisen uhanalaisesta lajista, Backman toteaa.

Joidenkin perhoslajien kannan kasvattamiseksi on kokeiltu myös siirtoistutuksia uusille alueille.

– Tämä lajin osalta en kyllä tiedä, että olisi edes yritetty mitään siirtoistutuksia, mutta toki kokemuksia muiden perhoslajin osalta on, että siirtoistutukset joko saattavat onnistua tai sitten eivät onnistu. Seurantaa tekemällä ja tutkimalla voidaan sitten päätellä, että onnistuttiinko, Backman kertoo.

Tämän lisäksi Kemissä on tällä hetkellä myös muita ennallistettavia alueita, jotka halutaan säilyttää harvinaisuutensa vuoksi. Alueisiin kuuluu muun muassa Kemin Sotisaaressa kasvavia jylhiä mäntyjä, joita halatessa kädet eivät yllä ympäri.