Hoitajien rekrytointi ulkomailta on nyt villi länsi, tutkija varoittaa

Puutteellinen kielikoulutus ja sääntelemätön työvoiman rekrytointi ulkomailta haittaavat hoitoalaa.

Yliopistotutkija Tiina Vaittinen Tampereen yliopistosta kuvaa hoitajien rekrytointia ulkomailta Suomeen villiksi länneksi. Vaittinen vieraili A-studiossa 28.6.2023.
  • Päivi Suikkanen
  • Veera Pennanen

Ulkomaisten hoitajien rekrytoinnissa vallitsee tällä hetkellä villi tilanne. Suomesta puuttuu lainsäädäntö, joka säätelisi rekrytointiyritysten ja erilaisten hankkeiden toimintaa, sanoo tutkija Tiina Vaittinen Tampereen yliopistosta.

– Kymmenen vuotta sitten työ- ja elinkeinoministeriön linjasi, että valtion ei tarvitse valmistautua ulkomaisten hoitajien tuloon, kun ”markkinat hoitavat”, muistelee A-studiossa tiistaina vieraillut Vaittinen.

Vaittisen mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa hyvinvointialueet ovat yksinään hoitajarekrytoinnin kanssa. Samaan aikaan yksityiset rekrytointifimat, joilta verorahoilla palveluja ostetaan, ovat voineet valmistautua ja hankkineet osaamista.

Suomi aikoo ratkaista hoitajapulaa houkuttelemalla yhä enemmän hoitohenkilökuntaa Aasian maista. Ylen selvityksen mukaan hyvinvointialueet suunnittelevat palkkaavansa lähivuosina ainakin tuhat hoitoalan työntekijää ulkomailta.

Suurin osa hyvinvointialueista on ulkoistanut työvoiman hankinnan kansainvälistä rekrytointia tarjoaville yrityksille.

Mikäli ulkomaisten hoitajien integroimista Suomeen ja työpaikoille ei hoideta kunnolla, siitä uhkaa tulla lisätaakka, arvelee kehittämisjohtaja Jussi Salo hoitajaliitto Superista.

– Kielitaidolla on hyvin iso merkitys. Jos kielitaito on puutteellinen ja perehdyttäminen kaatuu työntekijöille, se on lisätaakka. Huonosti toteutettuna tämä johtaa siihen, että alan veto- ja pitovoima entisestään heikkenee. Ratkaisu kääntyy itseään vastaan, Salo pohtii.

Tutkija Tiina Vaittisen mielestä työnantajan vastuulla on varmistaa, että henkilökunnalla on riittävä kielitaito.

– Yksi keskeinen ongelma on se, että rekrytoivien tahojen rukkaset tippuvat lentokentälle, kun uusi henkilökunta on maassa. Kielenoppimista ei voida taata työssä, sillä jo täällä olevat työkaverit ovat entisestään valtavan kuormittuneita. He ovat hoitoalan ammattilaisia, eivät kielikouluttajia.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kuvailee sote-alan henkilöstöpulaa suuremmaksi riskiksi kuin riittämätön rahoitus.

– Päijät-Hämeeseen ei pystytä ottamaan tarvittavaa määrää ulkomaisia hoitajia, sillä jo ennestään vähäistä henkilökuntaa ei ole varaa laittaa rekryttyjen hoitajien perehdyttämiseen, Virolainen kertoo.

Katso keskiviikon A-studio Yle Areenasta.