Tehyn selvitys: Hoitohenkilöstöä houkutellaan yli- ja lisätöihin yhä useammin erilaisilla korvauksilla

85 prosenttia selvitykseen vastanneista hyvinvointialueiden luottamusmiehistä arvioi, että jos palveluita joudutaan sulkemaan tai supistamaan kuluvan kesän aikana, syynä on hoitajapula.

Kuva sairaalahuoneesta.
Enemmistö selvitykseen vastanneista luottamusmiehistä arvioi, että hoitajapula on tänä kesänä viime kesääkin ankarampi. Kuva: Silja Viitala / Yle
  • Salla Jantunen

Pula hoitajista voi näkyä sosiaali- ja terveysalan palveluissa tänä kesänä aikaisempaa ankarammin, selviää sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn tekemästä selvityksestä.

Kolme neljästä vastanneesta arvioi kuormittuneisuuden tulevan olemaan korkeampi kuin viime kesänä.

– Tämä kertoo siitä, että globaali hoitajapula on rantautunut ja ankkuroitunut Suomeen hyvin vahvasti. Vaikka pulaa kesäaikana henkilöstöstä on ollut, kyllä tämä on ihan ennennäkemättömän huutava pula, mikä meillä on niin hyvinvointialueella kuin yksityisellä sektorilla ja myös varhaiskasvatuksessa. Tilanne on hyvin vakava, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.

Pulan lisäksi henkilöstön halukkuus tehdä lisätöitä tai vaihtaa vuoroja on selvityksen mukaan jonkin verran vähentynyt. Työnantajat ovat pyrkineet vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen tarjoamalla rahallisia korvauksia joustamisesta.

Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa hyvinvointialueiden työnantajista on ottanut käyttöönsä esimerkiksi korotetun hälytysrahakorvauksen, rekrytointilisän tai -korvauksen, vuoronvaihtokorvauksen, joustokorvauksen tai vuosiloman siirtokorvauksen.

Tehyssä arvioidaan, että korvaukset eivät ole kestävä ratkaisu.

– Nämä (korvaukset) eivät ole uutta, mutta uutta on ehkä se, että nyt entistä useampi työnantaja on hoksannut, että korvauksia on käytettävä, jotta pystytään turvaamaan perustuslaissa määritellyt palvelut, Rytkönen sanoo.

Rytkönen: Hallitusohjelmakirjaukset eivät riittäviä hoitajapulaan

Petteri Orpon hallitus on luvannut puuttua hoitajapulaan. Hallitusohjelmassa listattuja keinoja ovat mm. aloituspaikkojen lisääminen, kansainväliset rekrytoinnit, Kela-korvausmallin uudistus sekä kertaluonteinen 400 miljoonan euron panostus sote-palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun.

Rytkönen pitää toimia riittämättöminä. Kansainvälinen rekrytointi ei hänen mukaansa Suomea pelasta, eikä aloituspaikkojen lisääminenkään vaikuta nopeasti.

– Miten hallitus ajattelee, että tällaisella hallitusohjelmalla houkuteltaisiin meidän alalle ihmisiä? Ala itsessään ja meidän ammatit ovat todella hienoja ammatteja. Hallitus ei tunnu sitä ymmärtävän, vaan haluaisi kohdistaa hoitajiin aika koviakin keinoja.

Tehyn selvitykseen vastasi yhteensä 224 luottamusmiestä, joista 82 edusti julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, 104 yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa ja 38 varhaiskasvatusta.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 27. kesäkuuta kello 23:een asti.