Kysely suurimpien Itäradan varrella olevien kaupunkien johdolle osoittaa, että usko Itärataan on edelleen olemassa ja kaupungit ovat vahvasti sitoutuneet sen suunnitteluun ja rahoitukseen.
Itärata on raideyhteys, joka kulkee Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan ja tuo nykyistä suoremman sekä nopeamman yhteyden Itä-Suomeen.
– Lappeenrannan kaupungilla on tahtoa rahoittaa Itäradan hankesuunnittelua aiempien päätösten mukaisesti. Tarvittaessa kaupungilla on mahdollisuus valmistella uusiakin rahoituspäätöksiä, vahvistaa Lappeenrannan apulaiskaupunginjohtaja Tuomo Sallinen.
Itäratahanke on ollut viime aikoina vahvassa vastatuulessa, kun ministerityöryhmän tammikuisen raportin mukaan se on kannattamaton ja ilmastoa kuormittava.
Maaliskuussa hanke päätyi valtionvarainministeriön säästölistalle. Viimeisin torppaus tuli tuoreelta liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelta (ps.), joka ehätti ilmoittamaan, että Itäradassa ei ole mitään järkeä, eikä hän aio sitä kovin aktiivisesti edistää.
Esisuunnitteluvaihe kestää vuoteen 2031
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka muistuttaa, että hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus siitä, että hankeyhtiön suunnittelutyö jatkuu suunnitteluohjelman mukaisesti.
Uskoa hankkeen eteenpäin viemiseen on myös Porvoossa. Itärata tarkoittaisi sitä, että Porvoosta pääsisi junalla Helsinkiin.
– Minulla ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö jo hyvin aloitettu työ jatkuisi aivan tehtyjen suunnitelmien mukaan, sanoo Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.
Itäradan valmistuminen ja sen suunnittelu on pitkän tähtäimen asia. Nyt ollaan esisuunnitteluvaiheessa, ja pelkkä suunnittelu kestänee yhdeksän vuotta.
– Itäradan toteuttaminen on käsittääksemme edelleen mahdollista vuoteen 2040 mennessä. Hankkeen rakentamisen ja sen pääomittamisen osalta päätöksiä ei tultane tekemään vielä tällä hallituskaudella, viestittää Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.
Hankeyhtiöissä on myös riskejä
Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöjohtaja Miira Riipisen mukaan viime vuosina hallituksen tyylinä on ollut perustaa kehittämisyhtiöitä etenkin liikennehankkeissa.
Toteutumattomissa liikenteen hankeyhtiöissä riski kunnille ja kaupungeille on lähinnä taloudellinen. Suunnittelutyö voi tosin sisältää myös sellaisia asioita, joita kaupunki voi hyödyntää muussa maankäytön suunnittelussa.
– Voidaan tietysti myös ajatella, että jos tähän suunnittelutyöhön on uhrattu paljon henkilötyöresursseja, niin onko sitten joku muu suunnittelutyö jäänyt vähemmälle, pohtii Miira Riipinen.
Riipisen mukaan hankeyhtiöissä on kuntien kannalta myös hieman epäreilu asetelma, kun valtio ikään kuin kilpailuttaa kuntia keskenään rahoitushalukkuudesta.
– Valtio ikään kuin valuttaa sille kuuluvia valtakunnan liikenneverkon kehittämiskuluja kunnille hankeyhtiöiden kautta, sanoo Riipinen.
Juttua varten on haastateltu myös Lappeenrannan kaupunginjohtajaa Kimmo Jarvaa, Kuopion vs. kaupunginjohtajaa Pekka Vähäkangasta ja Joensuun kaupunginjohtajaa Kari Karjalaista.