KIOVA Ukrainan pääkaupungissa kokoontui torstaina ensimmäistä kertaa kansainvälinen työryhmä, jonka tarkoituksena on käsitellä Venäjän tekemiä ympäristörikoksia Ukrainassa sodan aikana.
Työryhmän kutsui koolle presidentti Volodymyr Zelenkyi 8. kesäkuuta, vain kaksi päivä Kahovkan padon sortumisen jälkeen. Silloin Zelenskyi korosti, että patoturma ei ole luonnonkatastrofi eikä ympäristökriisin tulos vaan sotarikos, josta muun muassa Vladimir Putin on henkilökohtaisesti vastuussa.
Ryhmässä on 15 jäsentä, mutta paikalla Kiovassa oli vain viisi: Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andrii Jermak, europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.), ruotsalainen ympäristöaktivisti Greta Thunberg, entinen Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström ja entinen Irlannin presidentti Mary Robinson.
Myös presidentti Zelenskyi oli kokouksessa mukana vieraana. Muita ryhmän jäseniä osallistui kokoukseen etänä.
Ryhmän puheenjohtajana toimiva Jermak muistutti kokouksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että yksi Zelenskyin esittämistä rauhanehdoista koskee ympäristötuhon estämistä.
Hautala: Emme tee tätä pelkästään Ukrainaa varten
Europarlamentaarikko Heidi Hautalan mukaan ensimmäinen kokous osoitti, että Ukrainalla on erittäin kova tahto saada ympäristörikokset ja ympäristötuhot selvitettyä niin, että Venäjä joutuu niistä vastuuseen.
Työryhmä hakee Hautalan mukaan vielä työtapojaan, mutta sillä on tällä hetkellä kolme tärkeää tehtävää.
– Ensimmäisenä on tilanteen kokonaisarviointi, toisena on ympäristötuhojen arviointi rikosoikeudellisessa mielessä ja kolmantena on vihreä siirtymä eli miten maa jälleenrakennetaan sodan jälkeen.
Hautala korostaa, että työryhmä ei koostu ympäristötietelijöistä, joten se voi ainoastaan koota yhteen asiantuntijoiden antamia arviointeja ja lausuntoja.
Hautalaa yllätti se, kuinka paljon huomiota Ukrainassa kiinnitetään ekosidiin eli luonnonsurmaan. Ekosidi on rikosoikeudella rangaistava teko, ja ympäristörikoksiin suhtaudutaan hallituksessa kaikella vakavuudella.
Tämä lähentää Hautalan mielestä Ukrainaa ja Eurooppaa.
– Ukraina on eurooppalainen maa, ja täällä tuntee sen syvästi. Ukrainalaiset, Ukrainan hallitus ja presidentti tekevät kaikkensa, että pääsevät Euroopan unioniin niin pian kuin mahdollista. Ja meidän kaikkien täytyy tukea sitä, että Ukraina pääsee sinne mahdollisimman nopeasti.
Toisen kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta Hautala sanoo, että työryhmän toiminta jatkuu varmasti lähiaikoina.
– Ukraina on totta kai keskiössä, mutta emme tee tätä pelkästään Ukrainaa varten. Meidän täytyy näyttää maailmalle, että tämän kokoluokan ympäristötuhot eivät saa jäädä rankaisematta.
Päällimmäisinä huolina Kahovkan patoturma ja Zaporižžjan ydinvoimala
Yksistään sodan ensimmäisen kuukauden aikana Venäjä teki Ukrainan alueella yli sata ympäristörikosta. Tästä kertoi viime vuoden maaliskuussa ukrainalainen ympäristöjärjestö Ekodija eli Ekoteko.
Suurin osa rikoksista on teollisuus- ja energialaitosten vahingoittamista, mikä voi olla vaaraksi ympäristölle. Muut rikokset ovat negatiivisten vaikutusten aiheuttamista ekosysteemeihin, ydinturvallisuuden vaarantamista ja maatalouden jätteiden vääränlaista käsittelyä.
Eniten ympäristorikoksia on tapahtunut Kiovan, Harkovan ja Mykolajivin alueella.
– Emmekä tiedä varmasti, minkälaisia tuhoja ympäristölle on aiheutunut miehitetyillä alueilla, sanoo työryhmän puheenjohtaja Andrii Jermak.
Kesäkuussa syyttäjänvirasto kertoi selvittävänsä lähes 190:tä Venäjän tekemää ympäristörikosta. Niistä 14 on ekosidin eli massiivisen luonnontuhonnan tapausta.
Ukrainalaisten päällimmäinen ympäristöhuoli on tällä hetkellä Kahovkan patoturma ja sen seuraukset. Ukrainassa koetaan, että maailma ei ole reagoinut tragediaan riittävän tehokkaasti.
– Mielestäni maailman reaktio oli riittämätön. En usko, että mikään reaktio olisi voinut olla riittävä. Meidän täytyy antaa tilaa turmasta kärsineille kertoa omista kokemuksistaan, sanoi Greta Thunberg.
Toinen ympäristökysymys, josta ukrainalaiset ovat huolissaan, on Zaporižžjan ydinvoimalan tilanne. Ukrainan johto on useaan otteeseen varoittanut, että Venäjä voi järjestää voimalassa terroriteon. Työryhmä aikoo käsitellä myös tätä asiaa.
– Jos siellä tapahtuu jotain, katastrofi saattaa olla monikertaisesti suurempi kuin Tšernobylissa, Jermak alleviivasi.