Kaustislainen viulunsoitto hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon puolitoista vuotta sitten.
Asian eteen oli tehty perusteellinen valmistelutyö, jota veti Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.
AIneettoman kulttuuriperinnön listalla on tällä hetkellä 676 kohdetta ympäri maailman.
Kaustisella ja sen lähialueella luetteloon pääseminen nosti monenlaisia odotuksia. Matti Hakamäki pitää jo ensivaiheen vaikutuksia positiivisina.
– Yleinen kiinnostus ja innostus ovat kasvaneet. Se on ollut käsinkosketeltavaa. Hitaasti ja varmasti on menty eteenpäin monella rintamalla.
Hakamäen mukaan esimerkiksi yleistä itsetunnon nousua on ollut havaittavissa.
– Uskon, että Unesco-hakemus toi yhdessä tekemisen henkeä. Usko omiin toimiin perinteen elävänä pitämisessä on vahvistunut.
Ulkomainen kiinnostus on myös lisääntynyt. Nyt Kansanmusiikki-instituuttia kysellään erilaisiin yhteistyöprojekteihin ja myös ulkomainen media on ottanut yhteyttä. Hakamäki uskoo kiinnostuksen jatkavan kasvuaan.
Lapset ja nuoret kiinnostavat ja kiinnostuvat
Ulkomaiset toimijat ja mediat ovat erityisen kiinnostuneita siitä, miten lapset ja nuoret on saatu osallistumaan kaustislaisen soitto- ja tanssiperinteen elävänä pitämiseen ja sen siirtämiseen eteenpäin näin vahvasti.
– Se on tehty modernilla tavalla niin, että lapset ja nuoret innostuvat perinteestä. Tämä nuorten mukaan saaminen onkin keskeistä elävän perinnön säilymisen kannalta, paaluttaa Hakamäki.
Unesco-luetteloinnin ei ole tarkoitus muuttaa perinnettä.
– Ajatus on, että kun perinne on luetteloitu, se on merkki yhteisöstä, joka arvostaa omaa perinnettään, ja sitä halutaan jatkaa sukupolvelta toiselle.
Innostus tarttuu
Unescon aineettomaan kulttuuriperinnön luetteloon pääsy on Hakamäen mukaan tuonut paljon paikallista innostusta.
– Lapsia ja nuoria tulee koko ajan lisää soittoryhmiin, myös aikuisnäppäritoiminta on aloitettu Unesco-prosessin myötä, hän kertoo.
Hakamäki on iloinen myös siitä, että monet nuorena viulua soittaneet aikuiset ovat innostuneet uudelleen soittamaan.
Aikuisten nouseva kiinnostus soittamiseen luo pohjan myös perheiden yhteisen soittamisen perinteelle.
Työtä eurojen saamiseksi vielä riittää
Kansanmusiikki-instituutin johtajan Matti Hakamäen mukaan Unesco-luettelointi on vienyt kulttuuritoimia eteenpäin. Hankerahoitusten kautta tämä näkyy jo konkreettisesti.
Luetteloon pääsyä voitaisiin hyödyntää vieläkin enemmän.
Lopullinen vaikuttavuus on vielä saavuttamatta, Hakamäki pohtii.
– Mahdollisuuksia olisi enemmän matkailussa, mutta on pitkä prosessi rakentaa matkailuinfraa, joka vastaisi Unesco-brändiä.
Kaustisen seutukunnan hanketyössä aihe jo näkyy. Hakamäki uskoo, että taloudellinen puoli näyttelee tulevaisuudessa isompaa roolia.
Kansanmusiikkijuhlien ohjelmistossa Unesco-yhteydet näkyvät
Kaustisen festivaalit on Hakamäen mukaan perinteen kannalta merkittävä tapahtuma: se pitää hengissä soitto- ja tanssitraditiota.
Aiemmin perinnettä pitivät yllä hääsoitot ja hääperinteet.
Kansanmusiikkijuhlien ohjelmistossa Unesco-yhteistyö näkyy selvästi. Kymmenkunta Unesco-luetteloitua kohdetta on tänä vuonna vierailemassa festivaaleilla. Yksi vierailijoista on puolalainen kukkaismattoperinne.
Elävän perinnön -toimipisteessä esittelyssä ovat muun muassa sauna, tukinuitto ja käsityöt.
Muuallakin on kiinnostusta kaustislaisiin perinteisiin. Esimerkiksi Mexico Cityssä maailmojen museossa on esillä lahjoitus Suomen kansansoitinmuseolta. Se on pienen kansantanssijapojan Kaustisen puvun liivi ja naperolle sopiva pieni puuviulu.
Unesco-luettelointi toi nostetta hankkeisiin
Viisi vuotta sitten Kaustisen kansanmusiikki-instituutti akkreditoitiin suoraan Unescon aineettoman perinnön asiantuntijaksi. Rooli ei liity kaustislaisen viulunsoiton Unesco-luetteloon hyväksyntään, vaan on itsenäisen toimijan rooli.
Kansanmusiikki-instituutti on mukana tällä hetkellä yhdeksässä hankkeessa, osa niistä on kansainvälisiä. Ne kaikki liittyvät Unescon tapaan ymmärtää aineettoman kulttuuriperinnön ja elävän perinnön arvo.
– Kaustislaisen viulunsoiton Unesco-luetteloinnilla on ollut suuri vaikutus hankkeiden syntymiseen. Kyse on lumipallo-efektistä. Luetteloon pääsyn kautta on saatu koko alalle näkyvyyttä ja tulevaisuudentoivoa, Hakamäki kuvailee.
Kumppanuushankkeet käynnissä
Tänä vuonna on käynnistynyt kaksi isoa kolmevuotista kumppanuushanketta.
Musiikkiperinnön moninaisuus Suomessa -tutkimus on taideyliopiston hallinnoima ja Koneen säätiön rahoittama hanke, jolla on Hakamäen mukaan iso merkitys kansanmusiikille ja sen ymmärtämiselle.
Toinen hanke on Keski-Pohjanmaan Centria-ammattikorkeakoulun hallinnoima ICH North -hanke, jossa aineeton kulttuuriperintö ja musiikin siirtyminen sukupolvelta toiselle on keskeisessä asemassa. Hankkeessa on mukana kahdeksan pohjoismaista kumppania.
Korjaus 10.7.2023 klo 8.10: ”Aineettoman kulttuuriperinnön listalla on tällä hetkellä 217 kohdetta ympäri maailman” muutettu muotoon ”Aineettoman kulttuuriperinnön listalla on tällä hetkellä 676 kohdetta ympäri maailman”. (Unescon aineettomalle sopimukselle akkreditoituneita järjestöjä on 217).