Mikä yhdistää Turun joulurauhan julistusta, suomalaista saunomisperinnettä ja länsisuomalaisissa häissä tanssittavaa purpuri-nimistä tanssia?
Nämä supisuomalaiset tavat ovat Museoviraston mielestä niin arvokas osa kulttuuriperintöämme, että ne on listattu kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Listauksen tarkoitus on nostaa esille ja vaalia suomalaisten tärkeinä pitämiä perinteitä.
Tällä hetkellä Suomen aineettoman kulttuuriperinnön listalla on 64 tärkeäksi koettua perinnettä. Museovirasto etsii luetteloon paraikaa uusia ehdokkaita. Ehdotuksia voi jättää Museovirastoon maaliskuun puoliväliin saakka.
Kalakukko, tango ja laihialaisvitsit
Kansallisessa luettelossa on mukana useita juhlaperinteitä, kuten kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona ja pääsiäiskokkojen polttaminen. Toisen suuren ryhmän muodostavat erilaiset käsityöperinteet, kuten lasinpuhallus, korsnäsinpaita ja kansallispuvun valmistaminen.
Lisäksi luettelossa on sienestyksen ja Tornionjokilaakson koskikalastuskulttuurin tapaisia luontoon liittyviä perinteitä.
Esille on nostettu myös taiteisiin liittyviä perinteitä (tango, romanien lauluperinne) ja ruokaperinteitä (kalakukko) sekä suullisia perinteitä kuten Laihian nuukuus. Laihialaiseen nuukuuteen liittyvät tarinat ja vitsithän ovat oleellinen osa tätä saituuteen liittyvää perinnettä.
Kansallisen luettelon lisäksi aineetonta perinnettä kerätään myös Wikiluetteloon. Avoin wikipohjainen luettelo tarjoaa erilaisille yhteisöille mahdollisuuden esitellä omaa aineetonta kulttuuriperintöään.
Wikiluettelon yli 180 perinteen joukosta löytyy muun muassa Matti ja Teppo –vitsit. Ehdotuksen tehneen Turkuseuran mukaan Matti ja Teppo –vitsit ovat sulautuneet osaksi suomalaista vitsiperinnettä, ja monet vitsit ovat jääneet ikivihreiksi, joita kerrottaneen vielä vuosikymmenien ajan.
Viulunsoiton lisäksi huuliharppuperinne mukaan luetteloon?
Elävän kulttuuriperinnön keruu liittyy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimukseen, johon Suomi liittyi kymmenen vuotta sitten. Meikäläisistä perinteistä Unescon pitämään kansainväliseen luetteloon on päässyt kolme perisuomalaista harrastetta.
Vuonna 2020 ladun aukaisi suomalainen saunaperinne, ja vuotta myöhemmin luetteloon nostettiin pohjoismainen limisaumaveneperinne ja kaustislainen viulunsoitto.
Vireillä on myös käsin valmistettuun lasiin liittyvä monikansallinen hakemus, jonka kohtalo sinetöidään joulukuussa 2023.
Mutta Unescon kansainväliselle listalle päästäkseen suomalaisten on ensin koettava perinne säilyttämisen arvoiseksi täällä Suomessa. Ainakin Mäntyharjun huuliharpistien mielestä nyt olisi aika nostaa pelimannityylinen huuliharpunsoitto kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Huuliharpunsoitto tuli Suomeen jo 1800-luvun lopussa, mutta viuluvetoisissa pelimannipiireissä soitinta ei juuri arvostettu. Silti huuliharppu on soinut aikain saatossa Suomessa joka niemessä ja notkelmassa. Esimerkiksi sota-aikaan, kun tanssien järjestäminen oli kielletty, taskuun mahtuva soitin soi monien nurkkatanssien taustalla.
Pelimannityylisen huuliharpunsoiton erikoista tekniikkaa esitellään oheisessa Puoli seitsemän jutussa.
Joko kalsarikännien ja heippa-lappujen olisi syytä päästä osaksi kansallista aineetonta kulttuuriperintöä? Kerro kommenteissa oma ehdokkaasi suomalaisen aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22.2. klo 23 asti.