Kokkolan linja-autoasemalla alokkaat nousevat autoon, joka vie heidät kohti Kajaanin varuskuntaa. Ensimmäiset Nato-ajan alokkaat ovat aloittaneet tänään varusmiespalveluksensa.
Suomesta tuli sotilasliitto Naton jäsen huhtikuussa, joten tänään aloittava saapumiserä on ensimmäinen, joka suorittaa palveluksensa kokonaan Nato-jäsenyyden aikana.
Alokas Ossi Honkala kertoo, että voisi viihtyä armeijan vihreissä kauemminkin.
– Pidän toiminnallisesta työstä. Harrastan metsästystä ja viihdyn luonnossa, joten myös sotilasura ehkä kiinnostaa, hän sanoo.
Kansainväliset harjoitukset kannustavat häntä parantamaan englannin kielen taitoa.
Nato kansainvälistää asepalvelusta
Nato-jäsenyys näkyy uusien varusmiesten koulutuksessa aiempaa usemmin järjestettävinä kansainvälisinä harjoituksina, joihin osallistuu myös muita Nato-maita.
– Kansainvälistä harjoitustoimintaa on ollut ennen Nato-jäsenyyttäkin, mutta jäsenyyden myötä se tulee jossain määrin lisääntymään. Englannin kieli on hyvä hallita, ja Nato-jäsenyyden myötä tarve kielitaidolle kasvaa vähän, Kymen jääkäripataljoonan toisen panssarijääkärikomppanian varapäällikkö, yliluutnantti Joona Kekkonen sanoo.
Yhteensä armeijan vihreisiin pukeutuu tänään 11 600 alokasta. Esimerkiksi Suomen suurimpiin varuskuntiin kuuluvassa Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä palveluksensa aloittaa noin 2 000 alokasta.
Nato-jäsenyydestä huolimatta varusmiespalvelus pysyy Kekkosen mukaan pitkälti samanlaisena kuin tähänkin asti.
– Asevelvollisuus säilyy, ja edelleen varusmiespalveluksen ja täällä annettavan koulutuksen tärkein tehtävä on, että saamme kyvykkäitä sotilaita puolustamaan nimenomaan Suomea, Kekkonen sanoo.
Alokkailla mielessä käytännön järjestelyt
Karjalan prikaatissa uudet alokkaat asettuvat taloksi ja saavat varusteet.
– Mielessä ovat olleet lähinnä käytännön asiat. Onko power-pankkeja tarpeeksi akkujen lataamiseen ja niin edelleen, alokas Pipsa Jalonen kertoo.
Hän suhtautuu kiinnostuksella mahdollisiin kansainvälisiin tehtäviin.
– Tarkoitus on tehdä tämä niin hyvin kuin pystyn. Haaveena voisi olla sotilasura, mutta tehdään tämä intti ensin alta pois, hän sanoo.
Alokas Helmi Hälikkä on myös saapunut Vekarajärvelle. Armeijaan hänet sai velvollisuuden tunne maanpuolustuksesta.
– Natojäsenyys ei muuta suhtautumista armeijaan. Suomen maanpuolustuksen tarve ei muutu, hän sanoo.
Tarkoitus on tehdä tämä niin hyvin kuin pystyn.
Alokas Pipsa Jalonen
Uusia upseereita tarvitaan
Suomessa on jo ennestään ollut pulaa upseereista, ja Nato-jäsenyyden myötä heitä tarvitaan lisää. Joona Kekkosen mukaan varusmiehiä kannustetaan sotilasuralle samaan tapaan kuin aiemminkin.
– Ei siihen mitään merkittävää muutosta ole näköpiirissä. Ihan samalla tavalla pyrimme kyvykkäitä varusmiehiä kannustamaan sotilasuralle. Kyvykkäille upseereille ja sotilaille on aina tarve, Kekkonen sanoo.
Osa alokkaista kokee idän uhkana
Jääkäriprikaatissa Rovaniemellä aloittava Olavi Perälä kertoo, että kokee ylpeyttä siitä, että Suomi on Natossa. Häntä kiinnostavat kansainväliset tehtävät.
– En ole tullut miettineeksi armeijauraa. Katsotaan nyt ensin miten lähtee liikkeelle, jos tämä on mukavaa niin miksikäs ei, hän sanoo.
Suurimpana uhkana Perälä näkee idästä tulevan uhan. Samalla linjalla on Kainuun Prikaatissa palveluksensa aloittava Robin Viitala.
– Venäjä on uhka, vaikkei siitä aina puhuta suoraan, hän sanoo.
Viitala lähtee odottavaisin mielin armeijaan oppimaan uutta.
– Ihmiset sanovat, että armeijassa miehistyy ja muuttuu ihmisenä. Sitä odotan.