Säätytalolla pohditaan parhaillaan myös Suomen Nato-menoja. Neuvotteluissa mietitään, kuinka paljon Naton vaativat valmiudet maksavat Suomelle ja miten Puolustusvoimia pitäisi kehittää jäsenyyden myötä.
Ylen tietojen mukaan puolustuspolitiikan pöytä on keskiviikkona kuullut Puolustusvoimien henkilöstöpäällikköä ja henkilöstöjärjestöjen edustajia.
Puolustusministeriön mukaan alkuvaiheessa eri Nato-tehtäviin tarvitaan reilut sata upseeria.
Naton komentorakenteeseen on lähtenyt jo tarkkailijajäsenyyden aikana upseereita, joiden paikat muunnetaan pysyviksi, nyt kun Suomi on sotilasliiton täysjäsen. Lisää upseereita on menossa esikuntiin kesäkuussa ja suurempi erä vielä elokuussa.
Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Ville Viita kertoo, että komentorakenteen sadan upseerin päälle tulevat vielä Nato-joukkojen tehtävät.
– Siellä voi olla merkittäviä lisäyksiä. Varmaankin useita satoja tarvitaan, koska silloin täytetään Suomen Nato-valmiusvelvoitteet. Ne ovat sitten uuden hallituksen käsittelyssä.
Vielä ei tiedetä, miten Suomi osallistuu Naton puolustuskyvyn ylläpitoon, mutta sen hintalappu ei tule olemaan halpa.
Naton esikuntatehtävien lisäksi upseereita sijoittuu kansalliseen edustukseen, Naton päämajaan sekä eri virastoihin, kouluihin ja osaamiskeskuksiin, ministeriöstä kerrotaan.
Upseeriliiton Viidan mukaan Nato kuuntelee myös Suomen tarpeita esikuntapaikoissa – mitä suorituskykyjä tai aselajeja Suomi haluaa painottaa. Upseereiden lisäksi tarvitaan muutakin miehistöä kuten aliupseereita.
Lindberg: Nato-pöytiin hyvä päästä pian
Entinen puolustusvoimien komentaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) painottaa, että Suomelta ei odoteta, että ylimääräistä henkilöstöä löytyisi välittömästi, kuten ei muiltakaan Natoon vasta liittyneilta mailta.
Kyse on paitsi sotilaista myös mittavasta joukosta siviilejä.
– On hyväksytty, että uusilla jäsenmailla menee useita vuosia täyttää paikat, jotka Naton neuvotteluissa heille jyvitetään. Tiedetään, ettei millään liittymismaalla löydy ylimääräistä henkilöstöä välittömästi, Lindberg sanoo.
Vaikka Nato-tehtäviä onkin sallittua täyttää useamman vuoden kuluessa, läsnäolo ja verkottuminen ”Nato-pöydissä” olisi tärkeää heti jäsenyyden alussa.
– Mieluiten puolin ja toisin haluttaisiin näin, ja Natossa Suomi toivotetaan virkakoneistoon tervetulleeksi.
Nyt Suomelle ovat täysjäsenenä auenneet Naton työryhmien ovet.
– Naton neuvotteluihin pitää osallistua täysmääräisesti. Suomessa on tarkkaan määriteltävä, kuinka nopeasti osallistumista kyetään laajentamaan, Lindberg lisää.
Puolustusvoimiin tuhannen henkilön lisäys
Suomessa on 6 500 upseeria, joista noin 3 000 on aktiivipalveluksessa. Mistä Suomen kaltainen pieni maa saa nopeasti upseereita Naton esikuntiin säilyttäen samalla oman sotilaallisen kykynsä?
Ville Viidan mukaan on selvää, että henkilöstöä tarvitaan lisää. Upseeriliitto on laskenut, että Puolustusvoimiin tarvitaan lisää tuhat henkilöä, joista 500 on upseereita. Tällä määrällä selvittäisiin sekä kotimaan että ulkomaan tehtävistä.
Viita korostaa, että ensin on selvitettävä, mitä osaamista tarvitaan lisää eri tasoilla. Natoon lähtevien upseerien paikkoja voidaan täyttää Suomessa jo reserviin eli eläkkeelle siirtyneillä sotilailla ja lisäämällä kadettikurssien aloitusmääriä maltillisesti.
– Lisäksi on huolehdittava siitä, että nykyinen henkilöstö pysyy rivissä eikä lähde ulos. Sotilaiden jaksamisesta täytyy huolehtia, ja siksi sotilaiden työaikalakia pitää uudistaa. Tällaista sote-alalla olevaa pahan kierrettä ei saa syntyä Puolustusvoimiin. Tämän pitää olla houkutteleva työpaikka.
Näiden lisäksi pitäisi tehdä yli hallituskausien kestävä pitkän aikavälin suunnitelma tulevasta miehistötarpeesta.
Puolustusministeriön mukaan kuormitus kohdistuu suhteellisesti eniten korkeimmin koulutettuihin yleisesikuntaupseereihin.
Upseeriliiton Viita kertoo, että nyt on pulaa kokeneista, 10–15 vuotta palveluksessa olleista upseereista. Juuri heillä täytetään Nato-paikkoja.
– Lisäksi tarvitaan lentäjiä ja nuoria upseereita komppanioihin ja pataljooniin.
Suomi osti amerikkalaisia F-35-hävittäjiä ja lentäjien koulutus uuteen konetyyppiin alkaa pian Yhdysvalloissa.
Lue myös: Nato avaa upseereille uusia polkuja – tässä neljä asiaa, mitä kansainvälisellä uralla vaaditaan
Sotaharjoitusten määrä kasvaa Naton myötä
Natoon lähtevien upseerien työehdoista neuvotellaan yhä.
Everstiluutnantti Viita kertoo, että aiemmin sotilaat olivat komennuksella Nato-tehtävissä, mutta nyt sotilaat pitäisi muuttaa diplomaattistatukselle. Jälkimmäisessä korvaukset on paremmat, mikä mahdollistaa sotilaan perheen mukaantulon ulkomaille.
– Kansainvälisien tehtävien ehdoista pitää tehdä houkuttelevia. Tätä ovat esimerkiksi muut Natossa olevat Pohjoismaat korostaneet tapaamisissa.
Mitä Puolustusvoimien toiminnassa pitäisi muuttaa, että upseereita riittää sekä Natoon että omiin tehtäviin?
Harjoitukset vievät paljon resursseja ja työvoimaa, mutta Viita ei missään tapauksessa karsisi harjoittelusta.
– Jossain paikoissa harjoitukset ovat tuplaantuneet, jossain jopa kolminkertaistuneet ja Naton myötä ne vain lisääntyvät. Muutetaan sitä, että niiden jälkeen pystyy palautumaan. Ihan niin kuin kovan vedon jälkeen urheilussa.
Puolustusbudjetti kahden prosentin BKT-osuudessa vielä hetken
Puolustusvoimat tarvitsisi lisää rahaa, jotta Nato-velvoitteet pystytään täyttämään ja jotta omakin toiminta rullaa.
Viidan mukaan Naton komentorakenteen tehtävien täyttäminen maksaa sata miljoonaa, henkilöstön kokonaislisäys 60 miljoonaa ja työaikalain uudistaminen 20 miljoonaa eli yhteensä noin 180 miljoonaa euroa.
– Tämä on nykyisestä puolustusbudjetista vain kolme prosenttia eli tosi vähän.
Koko alkaneen vaalikauden aikana taso pysyy käytännössä Naton velvoittamassa kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta, kiitos muun muassa jo tehtyjen hävittäjähankintojen. Suomen puolustusbudjetti on tänä vuonna 6,1 miljardia euroa.
Suomen puolustusmenoja ovat kasvattaneet myös merivoimien Laivue 2020 -hanke sekä Ukrainan sodan lisärahoitus.
Asiantuntija: Suomella pelin paikka
Vaalikauden lopussa taso kuitenkin notkahtaa, ellei uusia megainvestointeja tehdä. Onkin käytännössä lähes selvää, että puolustusmenoja nostetaan.
– Päätös olla tekemättä menolisäyksiä voidaan tehdä, mutta se olisi mielestäni epäreilua tuleville hallituksille. Jonkinlaista polkua pitää rakentaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Salonius-Pasternak muistuttaa, että suhtautuminen Naton BKT-rajaankin on poliittinen päätös – mikä tarkottaa, että jos sitä halutaan, siitä pitää päättää.
– Hyväksytäänkö esimerkiksi ajatus, että koska olemme juuri käyttäneet puolustukseen vähän enemmän kuin pari prosenttia, niin onko ok olla Naton asettaman minimin alapuolella hetken – tämäkin on poliittinen päätös, joka on mahdollista hyväksyä.
Samaan keskusteluun kuuluu myös sen määrittely, mitä puolustusbudjetti sisältää.
Esimerkiksi sotilaiden eläkemenot laskea puolustusbudjettiin, kuten osa Nato-maista tekee, Salonius-Pasternak huomauttaa.
– Tärkeä asia, joka Suomen pitää oppia Naton sisällä, on puolustusmenojen laskeminen. Tapa jolla Suomi raportoi puolustusbudjettiaan tuottaa nyt matalamman (BKT-)numeron.
Salonius-Pasternak huomioisi myös kokonaisturvallisuuden osana puolustusbudjettia.
– Mukana voisi olla esimerkiksi infrastruktuuri- ja logistiikkahankkeita, tai merenkulkuun liittyviä projekteja, hän kuvailee ja hoputtaa miettimään miten tätä ajatusta lobattaisiin.
Nyt hallituksen on linjattava, millainen Nato-maa se haluaa olla. Samalla pitäisi aloittaa samanlainen laaja kansalaiskeskustelu kuin ennen Natoon hakemista käytiin.
– Nämä ovat ehdottomasti keskusteluja jotka pitää käydä. Alkaen siitä, miten osallistumme Naton ydinasepelotteen kehittämiseen tai harjoitukseen. Tai mikä on reserviläisten tai varushenkilöiden rooli – missä tilanteessa heitä voidaan käyttää. Toivoisin että nämä asiat tuodaan esille hallitusneuvotteluissa, Salonius-Pasternak sanoo.
Päivitetty 11.5 kello 8.35: Tarkennettu, että Suomessa on noin 6 500 upseeria, mutta heistä noin 3 000 on aktiivipalveluksessa. Loput ovat eläkkeellä.
Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.