GOTLANTI Gotlannissa kaikki sanovat, että 2000-luvun alkupuoli, jolloin saarella ei ollut lainkaan sotilasvoimia, oli historiallinen poikkeus.
Saaren puolustusstrateginen merkitys tunnettiin hyvin kylmän sodan aikana, ja se tunnetaan hyvin nyt.
Kun Ruotsissa puhutaan maan Nato-jäsenyydestä, Gotlanti mainitaan aina.
Armeija tuntuu arjessa
Gotlantilaiset huomaavat muutoksen arjessaan. Visbyn eteläpuolella Toftan kylä on kuulu pitkästä hiekkarannastaan ja Gnisvärd kalastajakylästään.
– Harjoitukset kuulee kyllä, Toftan harjoitusalueella räjähtelee. Kyllä tilanne on muuttunut: pienestä turvallisesta paikasta rauhattomammaksi, kuvailee Mia Rosvall.
Toftan ampumaharjoitusalue avattiin vuonna 2008.
Myös Thomas Lerberg huomaa muutokset arjessaan.
– Vähän joka puolella rakennetaan ja rajoituksia tulee. Saaren puolustukseen pumpataan nyt todella paljon rahaa.
Joachim Malmqvist on asunut koko ikänsä Gnisvärdissä ja nykyään osin Tukholmassa. Esimerkiksi kaavoitus on hänestä muuttunut ja rakennuslupien saanti vaikeutunut.
– Tuntuu kuin olisimme palanneet kylmän sodan päiviin, vähän siltä se tuntuu. Mutta siihen on Gotlannissa totuttu. Vapauden aikaa oli joitakin vuosia, ja nyt olemme palanneet entiseen.
Gotlanti kuin lentotukialus
Pääesikunnan päällikkö Michael Claesson tulee haastateltavaksi Visbyn satamalaiturille, sillä valtaisalle sukellusveneiden pelastus- ja huoltoalukselle Belokselle ei lasketa kuin Ruotsin kansalaisia.
Claesson myöntää, että aina kun puhutaan Ruotsin Nato-jäsenyydestä, puhutaan myös Gotlannista. Hän tekee kuvaavan vertauksen.
– Gotlanti on kuin uppoamaton lentotukialus keskellä Itämerta.
– Se on maantieteellinen tukipiste Baltian ja Pohjois-Puolan puolustukselle ja tietysti Ruotsille ja Suomelle. Se on operatiivinen ja sotilasstrateginen solmukohta. Siksi Gotlanti on niin tärkeä nykyään ja historiallisesti.
Claesson mainitsee Gotlannin rinnalla myös Ahvenanmaan, nyt kun arktiset alueet vetävät Naton painopistettä pohjoiseen.
Gotlanti suojaa Suomen rahtikuljetuksia
Gotlannin merkitys Suomelle ei jää vieraaksi uusille varusmiehillekään, jotka aloittivat Gotlannin varuskunnassa pari viikkoa sitten.
Eversti Magnus Frykvall aloitti Gotlannin varuskunnan päällikkönä samaan aikaan kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Frykvall alleviivaa Gotlannin itä- että länsipuolitse kulkevien rahtireittien tärkeyttä.
– Suomen tuonnista 90 prosenttia kulkee hyvin läheltä Gotlantia. Tällaisia kuljetusmääriä on vaikea siirtää kulkemaan esimerkiksi Ruotsin halki tai muualla Euroopassa. Se on mahdotonta.
Venäjän uhka tuntuu Gotlannissa
Ruotsin puolustusvoimien läsnäolo Gotlannissa heijastelee Venäjän tekemisiä kuin peili.
Vuonna 2004 uhka koettiin niin olemattomaksi, että Ruotsi päätti lopettaa sotilaallisen läsnäolonsa Gotlannissa. Viimeiset varusmiehet lähtivät vuonna 2005.
Venäjän hyökkäys Georgiaan vuonna 2008 ja Krimin valtaus vuonna 2014 saivat puolustuvoimat uusiin ajatuksiin, ja läsnäoloa on lisätty vuodesta 2013.
Nyt saarelle on rakennettu uusi varuskunta ja Toftan ampumaharjoituskenttä.
Viime vuonna hallitus myönsi vielä 135 miljoonaa euroa uutta rakennusrahaa.
Frykvallin mukaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Gotlannin sodanaikainen vahvuus on jatkossa noin 4 000 sotilasta. Se on kaukana kylmän sodan vuosista. Vielä 1990-luvulla luku oli yli 20 000.
Aiheesta voi keskustella 4.7.2023 klo 23 asti.