Suomen suurten telakoiden kannattavuuden odotetaan laskevan – kasvun tiellä työvoiman saatavuus ja kustannusten nousu

Alan näkymät ovat Suomen Teollisuussijoituksen selvityksen mukaan pääosin myönteiset. Vaikeinta on suurimmilla telakoilla, joiden ympärille koko ala Suomessa rakentuu.

Risteilyalus telakalla.
Erityisen suuressa roolissa alalla on Turun telakka. Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki täydentävät sitä. Arkistokuva. Kuva: Jaakko Stenroos / AOP
  • Eino Kossila

Suomen meriteollisuuden näkymät tälle vuodelle ovat pääosin myönteiset, ilmenee Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) teettämästä selvityksestä.

Liikevaihdon kasvun odotetaan hidastuvan viime vuoteen verrattuna, mutta kannattavuus on säilymässä hyvällä tasolla. Poikkeuksen muodostavat suurimmat yritykset, joissa kannattavuuden ennakoidaan laskevan.

Kasvun tiellä ovat Tesin mukaan monelle yritykselle tutut ongelmat: työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja esimerkiksi Venäjän sotatoimien vaikutukset hankintaketjuihin.

– Suomalainen ja eurooppalainen laivanrakennus on erityisen kilpailukykyistä silloin, kun rakennetaan edistyksellisiä aluksia. Merenkulku on monien muiden toimialojen ohessa suuren murroksen edessä, ja Suomella on tilaisuus olla kestävän merenkulun edelläkävijä, toteaa Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta tiedotteessa.

Suuren telakoiden merkitys klusterille on valtava

Suomalaiseen meriteollisuuteen on Tesin uuden selvityksen mukaan syntynyt elinvoimainen ja kansainvälisille markkinoille suuntautuva ekosysteemi, jossa on yli tuhat yritystä. Alan keskiössä on Turun telakka, jonka kanssa kauppaa käy yli puolet alan yrityksistä.

– Meyer Turku on kotimaiselle meriteollisuudelle merkittävin telakka, ja muut suuret suomalaiset telakat eli Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki, täydentävät sitä, toteaa Tesin teollisista sijoituksista vastaava johtaja Jussi Hattula.

Meriteollisuus on maantieteellisesti keskittynyt suurten telakoiden ympärille. Noin kolme neljästä alan yrityksestä sijaitsee alle sadan kilometrin päässä jostain neljästä suurimmasta telakasta.

Tesin analyytikko Klaus Majasen mukaan suurten telakoiden merkitys on mittava pelkästään isompien ja pienempien yritysten välillä tapahtuvan suoran kaupankäynnin perusteella. Lisäksi verkostoon kuuluu monenlaisia alihankintaketjuja ja erilaisia kumppanuuksia, joten suurten telakoiden painoarvo on suoraa kauppaakin suurempi.